<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Porukka on ne maksanut. <br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Mikko Ojanen<br>
</div>
<div>
<div id="appendonsend"></div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<hr tabindex="-1" style="display:inline-block; width:98%">
<div id="divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font style="font-size:11pt" face="Calibri, sans-serif" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa@gmail.com> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> torstai 6. tammikuuta 2022 21.14<br>
<b>Vastaanottaja:</b> Toni Eskelin <toni.eskelin@gmail.com><br>
<b>Kopio:</b> pply <pply@lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <pekka.rahko@dnainternet.net><br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta</font>
<div> </div>
</div>
<div>
<div dir="ltr">Hei!
<div><br>
</div>
<div>Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä
yhteydessä on mielestäni tärkeää.</div>
<div><br>
</div>
<div>Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani törmään
lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon
omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä.
Se sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.</div>
<div><br>
</div>
<div>Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon
työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa
rengastusta. Vaikka suuri osa rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia, havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun ympäristöviranomainen
neuvottelee tai lausuu ympäristöä muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla
luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.</div>
<div><br>
</div>
<div>Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään.
Tällöin menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.</div>
<div><br>
</div>
<div>yt. Jorma Pessa</div>
</div>
<br>
<div class="x_gmail_quote">
<div dir="ltr" class="x_gmail_attr">to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com">toni.eskelin@gmail.com</a>) kirjoitti:<br>
</div>
<blockquote class="x_gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex; border-left:1px solid rgb(204,204,204); padding-left:1ex">
<div dir="auto">Hei!
<div dir="auto"><br>
</div>
<div dir="auto">Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua
eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa. Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä
havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien
varsinaisten satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.</div>
<div dir="auto"><br>
</div>
<div dir="auto">Terv Toni </div>
</div>
<br>
<div class="x_gmail_quote">
<div dir="ltr" class="x_gmail_attr">to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank">pekka.rahko@dnainternet.net</a>> kirjoitti:<br>
</div>
<blockquote class="x_gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex; border-left:1px solid rgb(204,204,204); padding-left:1ex">
Hei,<br>
<br>
Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen nopeudesta.
<br>
<br>
Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan
liitettiin ja on liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.<br>
<br>
Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.<br>
<br>
terv.<br>
<br>
Pekka R.<br>
<br>
<br>
08:29, Pekka Majuri kirjoitti:<br>
<br>
> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan
eikä toiseen.<br>
> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.<br>
> <br>
> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin<br>
> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös<br>
> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.<br>
> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta
tekee.<br>
> <br>
> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten pitkään aineistoja on voinut
mihinkin kantaan koodata, jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15<br>
> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa),
mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.<br>
> <br>
> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä<br>
> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.<br>
> <br>
> t. Pekka Majuri<br>
> <br>
> Lähteet:<br>
> <br>
> BirdLife 2022. <a href="https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">
https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795</a><br>
> [luettu 6.1.2022]<br>
> Lajitietokeskus 2022. <a href="https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">
https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580</a> [luettu<br>
> 6.1.2022]<br>
> <br>
> <br>
<br>
<br>
<br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" rel="noreferrer" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote>
</div>
</div>
</div>
</body>
</html>