<div dir="ltr">Hei,<div><br></div><div>Tiira-havaintotietojärjestelmällä, jota siis käytän perushavaintojen ensisijaisena tallennuskanavana, on oma vankka sijansa ja muilla lajitiedon tallennusjärjestelmillä omansa. Todellisuutta on, että lintuja koskevaa havaintotietoa tellennetaan useaan eri paikkaan ja sitä tuottavat muun muassa lintuharrastajat, tutkijat, konsultit, metsästäjät ja muut kansalaiset. Kova lintutieto, jolla tarkoitan esimerkiksi rengastustietoa ja linnustonseurannan tuottamaa vakioitua tietoa, joko tallennetaan tai se päätyy Laji.fi-järjestelmään. Myös kolmannen lintuatlaksen tiedot tallennettiin Hatikka-järjestelmään, joka edelsi Laji.fi-järjestelmää. Jo tuolloin oli mahdollisuus tallentaa tiedot tarkoilla paikkatiedoilla. Tästä näkökulmasta tuntuu paluulta menneisyyteen, että tietoa halutaan tarkoituksella epätarkentaa ja yleistää se 100 neliökilometrin ruututarkkuuteen. Tätä karkeistettua tietoa on usein vaikea hyödyntää esimerkiksi linnustonsuojelutyössä.</div><div><br></div><div>Lintuhavaintojen rahalliseen arvottamiseen tai havainnon taloudelliseen arvoon sen tuottajalle suhteessa kustannuksiin, johon Mikko Ojanen ymmärtääkseni viestissään viittasi, en ota kantaa muutoin kuin pohtimalla, kuinkahan moni lintuhavaintoja tuottava ajattelee harrastustaan tästä näkökulmasta? Tuntemani lintuharrastajat harrastavat lintuja yleensä muista syistä, useimmiten kiinnostuksesta lintuja ja luontoa kohtaan ja niiden tuottamasta mielihyvästä eri muodoissaan. Näen lintuhavainnon ja tiedon arvon tässä viitekehyksessä sen vaikutuksen näkökulmasta: Jos havainto on niin merkittävä, että se esimerkiksi estää jonkin ympäristöä muuttavan hankkeen toteutumisen tai rajoittaa sen toteuttamista niin, että yksittäisen lajin pesäpaikka tai laajemmin jokin alue säilyy, havainto ja tieto ovat arvokkaita. Hintalappua tälle voi olla vaikea määritellä. Havainto voi olla tekijälleen ja kokijalleen tietysti monin muin tavoin arvokas ja merkittävä, mutta silloinkaan ei kai ensimmäisenä ole mielessä taloudelliset näkökulmat?</div><div><br></div><div>yt. Jorma Pessa </div></div><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">la 8. tammik. 2022 klo 16.55 Jouni Pursiainen (<a href="mailto:Jouni.Pursiainen@oulu.fi">Jouni.Pursiainen@oulu.fi</a>) kirjoitti:<br></div><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex;border-left:1px solid rgb(204,204,204);padding-left:1ex">
<div lang="FI" style="overflow-wrap: break-word;">
<div class="gmail-m_2119860040336519596WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span>Hei,<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Olen viime vuosina puljannut jonkin verran ihmisiä koskevien rekisteriaineistojen kanssa ja ymmärrän tavallaan molempia näkökulmia.<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Lintuharrastajana, joka on syöttänyt koko lintuharrastusuransa havainnot Tiiraan 1970-luvulta lähtien, en kovin helpolla lähde tallentamaan havaintoja toiseen järjestelmään. Varsinkin kun Tiira myös
tarjoaa oivan tuntuman myös muiden havaintoihin. On aivan eri asia lähteä retkelle, kun voi tsekata myös toisten havainnoista missä mennään.<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Toisaalta olisi hyvä, että jos tietoja karttuisi myös suojelun kannalta mielekkäällä tavalla yhteen paikkaan.<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Pahin tilanne (jos kuitenkin oletetaan, että havaintoja kerätään jatkossakin) on se, että tietoja kerätään kahteen tai useampaan paikkaan toisiaan poissulkevalla tavalla. Ja varsinkin, jos systeemien
välille kehitellään eettisluonteisia perusteluita, jolloin lintuharrastajat lisäksi jaetaan ”meihin” ja ”heihin”.
<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Toivoisin, että löytyy tapoja, jolla tiedot voisivat siirtyä järjestelmien välillä. Ihmisiä koskevissa tiedoissa tätä kehitystä näyttää tapahtuvan ja ilmeisesti kustannus yms. asiat on saatu hallittua.<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span>Havaintojen osalta en erityisemmin kaipaa paluuta 1970-luvulle, jolloin yleensä piti soitella tutuille saadakseen tietää lintutilanteesta ja omat havainnot olivat turvallisesti käsin kirjoitettuina
vihkoissa ja kansioissa. Rengastukselle, lintuatlakselle tai vaikkapa paikallisen lintulehden katsauksiin oli omat paperiset keruusysteeminsä.<u></u><u></u></span></p>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<ul style="margin-top:0cm" type="disc">
<li class="gmail-m_2119860040336519596MsoListParagraph" style="margin-left:0cm"><span>Jouni<u></u><u></u></span></li></ul>
<p class="MsoNormal"><span><u></u> <u></u></span></p>
<div>
<div style="border-right:none;border-bottom:none;border-left:none;border-top:1pt solid rgb(225,225,225);padding:3pt 0cm 0cm">
<p class="MsoNormal"><b><span lang="EN-US">From:</span></b><span lang="EN-US"> <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>>
<b>On Behalf Of </b>Mikko Ojanen<br>
<b>Sent:</b> lauantai 8. tammikuuta 2022 16.08<br>
<b>To:</b> Jorma Pessa <<a href="mailto:jorma.pessa@gmail.com" target="_blank">jorma.pessa@gmail.com</a>>; Toni Eskelin <<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank">toni.eskelin@gmail.com</a>><br>
<b>Cc:</b> pply <<a href="mailto:pply@lists.oulu.fi" target="_blank">pply@lists.oulu.fi</a>>; Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank">pekka.rahko@dnainternet.net</a>><br>
<b>Subject:</b> Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta<u></u><u></u></span></p>
</div>
</div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black">Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.<u></u><u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black"><u></u> <u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black">Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?<u></u><u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black"><u></u> <u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black">Porukka on ne maksanut.
<u></u><u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black"><u></u> <u></u></span></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black">Mikko Ojanen<u></u><u></u></span></p>
</div>
<div>
<div>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12pt;color:black"><u></u> <u></u></span></p>
</div>
<div class="MsoNormal" align="center" style="text-align:center">
<hr size="2" width="98%" align="center">
</div>
<div id="gmail-m_2119860040336519596divRplyFwdMsg">
<p class="MsoNormal"><b><span style="color:black">Lähettäjä:</span></b><span style="color:black">
<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> käyttäjän Jorma Pessa <<a href="mailto:jorma.pessa@gmail.com" target="_blank">jorma.pessa@gmail.com</a>> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> torstai 6. tammikuuta 2022 21.14<br>
<b>Vastaanottaja:</b> Toni Eskelin <<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank">toni.eskelin@gmail.com</a>><br>
<b>Kopio:</b> pply <<a href="mailto:pply@lists.oulu.fi" target="_blank">pply@lists.oulu.fi</a>>; Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank">pekka.rahko@dnainternet.net</a>><br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta</span> <u></u><u></u></p>
<div>
<p class="MsoNormal"> <u></u><u></u></p>
</div>
</div>
<div>
<div>
<p class="MsoNormal">Hei! <u></u><u></u></p>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman
korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.<u></u><u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani törmään
lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon
omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä.
Se sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.<u></u><u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli
myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on suuri
sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia, havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä
tieto on arvokasta, kun ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä
muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.<u></u><u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot
Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.<u></u><u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">yt. Jorma Pessa<u></u><u></u></p>
</div>
</div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
<div>
<div>
<p class="MsoNormal">to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank">toni.eskelin@gmail.com</a>) kirjoitti:<u></u><u></u></p>
</div>
<blockquote style="border-top:none;border-right:none;border-bottom:none;border-left:1pt solid rgb(204,204,204);padding:0cm 0cm 0cm 6pt;margin-left:4.8pt;margin-right:0cm">
<div>
<p class="MsoNormal">Hei! <u></u><u></u></p>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000
lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa. Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli
ko. määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten lisähavaintoja. Lintuharrastajien
ilmoittamien varsinaisten satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.<u></u><u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
</div>
<div>
<p class="MsoNormal">Terv Toni <u></u><u></u></p>
</div>
</div>
<p class="MsoNormal"><u></u> <u></u></p>
<div>
<div>
<p class="MsoNormal">to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank">pekka.rahko@dnainternet.net</a>> kirjoitti:<u></u><u></u></p>
</div>
<blockquote style="border-top:none;border-right:none;border-bottom:none;border-left:1pt solid rgb(204,204,204);padding:0cm 0cm 0cm 6pt;margin-left:4.8pt;margin-right:0cm">
<p class="MsoNormal">Hei,<br>
<br>
Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen nopeudesta.
<br>
<br>
Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan
liitettiin ja on liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.<br>
<br>
Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.<br>
<br>
terv.<br>
<br>
Pekka R.<br>
<br>
<br>
08:29, Pekka Majuri kirjoitti:<br>
<br>
> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan
eikä toiseen.<br>
> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.<br>
> <br>
> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin<br>
> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös<br>
> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.<br>
> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta
tekee.<br>
> <br>
> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten pitkään aineistoja on voinut
mihinkin kantaan koodata, jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15<br>
> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa),
mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.<br>
> <br>
> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä<br>
> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.<br>
> <br>
> t. Pekka Majuri<br>
> <br>
> Lähteet:<br>
> <br>
> BirdLife 2022. <a href="https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795" target="_blank">
https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795</a><br>
> [luettu 6.1.2022]<br>
> Lajitietokeskus 2022. <a href="https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580" target="_blank">
https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580</a> [luettu<br>
> 6.1.2022]<br>
> <br>
> <br>
<br>
<br>
<br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><u></u><u></u></p>
</blockquote>
</div>
<p class="MsoNormal">_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><u></u><u></u></p>
</blockquote>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
</blockquote></div>