<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
No niin!</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Tässäpä tulevat oikeat vastaukset eiliseen visailuun.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Sekä nämä suomenkieliset että aiemmin esittämäni tieteelliset nimet ovat peräisin Turun ruots. lyseon vanh. lehtorin, tohtori Thorsten Renvallin vuonna 1916 julkaisemasta kirjasta nimeltään "Suomen retkeilyfauna". Alunperin se on kai kirjoitettu ruotsiksi,
mutta ilmeisesti juuri tätä versiota ei oltu aiemmin julkaistu muilla kielillä. <br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
16 vuotta aiemmin Renvall oli julkaissut omien käännettyjen sanojensa mukaan "ensimmäisen käytännöllis-biologisiin periaatteisiin perustuvan retkeilyfaunansa, Suomalaisen Retkeily-Faunan". Sitä en ole nähnyt, mutta tuo vuoden 1916 390-sivuinen opus on vallan
mainio kirja, varmaankin ensimmäinen suomenkielinen lintujen maasto-opas. Kirjasta henkii vahva suojeluote ja ihmisiä kannustetaan mm. käyttämään lintujen tutkimusvälineenä kaukoputkea, ei pyssyä.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Kirja sisältää aika tuoreistakin kasvioppaista tuttuja määrityskaavioita, joiden avulla lintuja pystytään määrittämään. Samanlainen määrityskaavio on myös lintujen pesille. Pesäosion ensimmäinen jakoperuste on: A. pesä ylhäällä maasta, B. pesä maassa, C. pesä
maan sisässä, D. pesä veden pinnalla kelluvana, E. munat muitten lintujen pesissä. Kun tämän on onnistunut ratkaisemaan, niin sitten edetään seuraavalle tasolle, kunnes lopulta pesän omistaja löytyy. Kätevää!</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ja kuten tieteellisten nimienkin suhteen loistavaksi suoritukseksi lasketaan, jos yli puolet näistä nimistä on arvattu oikein:<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
1. Mustatiainen - kuusitiainen
<div><br>
</div>
<div>2. Suotiainen - viitatiainen</div>
<div><br>
</div>
<div>3. Härkäpeipponen - järripeippo</div>
<div><br>
</div>
<div>4. Harmaajalka-vikla - metsäviklo</div>
<div><br>
</div>
<div>5. Vihreäkerttu - sirittäjä</div>
<div><br>
</div>
<div>6. Rosorastas - kulorastas</div>
<div><br>
</div>
<div>7. Harmaa kerttu - pensaskerttu</div>
<div><br>
</div>
<div>8. Valkea tuonenkurki - kattohaikara</div>
<div><br>
</div>
<div>9. Tunturikurmitsa - kapustarinta</div>
<div><br>
</div>
<div>10. Rantakurmitsa - tundrakurmitsa</div>
<div><br>
</div>
<div>11. Luotolainen - karikukko</div>
<div><br>
</div>
<div>12. Pitkänokka-sirriäinen - kuovisirri</div>
<div><br>
</div>
<div>13. Kangassirriäinen - lapinsirri</div>
<div><br>
</div>
<div>14. Rantasirriäinen - isosirri</div>
<div><br>
</div>
<div>15. Leveänokkainen tiivi - jänkäsirriäinen</div>
<div><br>
</div>
<div>16. Harmaa rantakuovi - mustapyrstökuiri</div>
<div><br>
</div>
<div>17. Pikku kurmitsa - pikkutylli</div>
<div><br>
</div>
<div>18. Kaislarääkkä - luhtahuitti</div>
<div><br>
</div>
<div>19. Virtakerttu - viitasirkkalintu</div>
<div><br>
</div>
<div>20. Valkoniska merilintu - pilkkaniska</div>
<div><br>
</div>
<div>21. Selkätelkkä - telkkä</div>
<div><br>
</div>
<div>22. Herna - uivelo</div>
<div><br>
</div>
<div>23. Pulskahaahka - kyhmyhaahka</div>
<div><br>
</div>
<div>24. Harmaakurkku-uikku - härkälintu</div>
<div><br>
</div>
<div>25. Etelän-uikku - mustakaulauikku</div>
<div><br>
</div>
<div>26. Tavallinen tavi - tavi</div>
<div><br>
</div>
<div>27. Iso hanhi - metsähanhi</div>
<div><br>
</div>
<div>28. Raukutiira - räyskä</div>
<div><br>
</div>
<div>29. Suippopyrstöinen räiskä - merikihu</div>
<div><br>
</div>
<div>30. Kirjarinta-kerttu - kirjokerttu</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<span></span><br>
</div>
</body>
</html>