<div dir="ltr">Moi!<div><br></div><div>Kiiruna-asia on käsitelty aikoinaan PPLY:n ark:ssa Kuusamon ollessa vielä osa aluettamme. Täsmällistä vuotta en muista, enkä sitä, tuliko asia dokumentoitua katsaukseen, kun kyseessä eivät olleet varsinaiset havaintoilmoitukset (toivottavasti tuli). Ainakin osa läpikäydyistä kirjallisuustiedoista oli samoja ja niin oli johtopäätöskin: joko tiedot olivat epämääräisiä tai sitten viittasivat todennäköisesti nykyisen valtakunnanrajan itäpuolisiin alueisiin. </div><div><br></div><div>Tuo vanhojen havaintojen mukaan lukemisen alaraja on muuten mielenkiintoinen kysymys. AERC luokittelee B-kategorian alarajaksi vuoden 1800, mutta aiheesta on keskusteltu pohjoismaisten komiteoiden kesken. Ainakin Norjasta oli joku hyvin dokumentoitu lajin ainoa havainto ennen ko. vuotta. Yksi mahdollinen rajapyykki voisi olla Linnén Systema Naturaen 10. painos (1758). Johonkin raja on vedettävä, kovin vanhoissa museonahkoihin perustuvissa havainnoissakin alkaa tulla epävarmuustasoja mm. etikettien vaihtumisesta ajan saatossa. Mutta ehkä joskus käydään vielä keskustelua jonkin lajin lukemisesta alueen lajiluetteloon muinaisen DNAn perusteella. :) </div><div><br></div><div>Petri <br><div><br></div><div><br></div></div></div><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">ke 22. maalisk. 2023 klo 22.07 Ari Rajasärkkä (<a href="mailto:ari.rajasarkka@hotmail.com">ari.rajasarkka@hotmail.com</a>) kirjoitti:<br></div><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex;border-left:1px solid rgb(204,204,204);padding-left:1ex"><div class="msg-6232986679436225326">
<div dir="ltr">
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0);background-color:rgb(255,255,255)">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Hei!</span><span lang="FI"><u></u>
<br>
<u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Viime lauantaina PPLY:n 50-vuotisjuhlassa keskusteltiin, onko kiirunaa koskaan (varmuudella) tavattu PPLY:n alueella mukaan lukien
yhdistyksen vanhaan toimialueeseen kuuluneessa Kuusamossa ja edelleen vanhassa, Suomen nykyrajan itäpuolelle jääneessä Kuusamossa. Asia alkoi minua kiinnostamaan, joten kävin läpi monia eri-ikäisiä kirjoja ja jäljitin niissä esitettyjä kiirunahavaintoja.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Heikki Seppäsen vuodelta 1999 peräisin olevassa ”Kuusamon linnusto kautta aikojen” -nimisessä teoksessa (Oulanka Reports 21) todetaan
vanhoista tiedoista seuraavaa:<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">”Laiholan isäntä Heikkilän kylästä oli saanut joku vuosi sitten (tieto vuodelta 1917) ansalla parikymmentä ”tuntuririekkoa”. Talvella
1915-16 eräs mies sai Alakitkalla ”riekon, joka ei ollut urospyytä isompi”; Merikallion mukaan luultavasti L. mutus. Myös Paanajärven Mäntyjoen varrelta sanotaan noin kahdeksan vuotta siten saadun kiirunoita (Merikallio 1921).”<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Nämä havainnot ovat hyvin epämääräisiä ja ne perustuvat kuulo- ja huhupuheisiin. Koska yksikään ”havainto”paikoista ei ole lähelläkään
minkäänlaista kiirunan elinympäristöksi soveltuvaa tunturipaljakkaa, en pidä niitä lainkaan luotettavina. Yksikään varteenotettava ornitologi ei kiirunaa ole koskaan Kuusamossa havainnut, ei nykyisen eikä vanhankaan kunnan alueella.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Muut Seppäsen mainitsemat varmimmat vanhat kiirunahavainnot ovat vanhalta Sallatunturilta, joka sijaitsee Sallan Kelloselän rajanylityspaikalta
noin 10 km kaakkoon. Useampilakisen tunturin korkein huippu, Rohmoiva ulottuu jopa yli 650 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Vastaavia korkeuksia löytyy Nyky-Suomesta vain Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoista ja niistä pohjoiseen.
Vanhalla Sallatunturilla on siis ihan oikeaa kiirunabiotooppia ja sieltä vanhoja havaintoja on niin runsaasti, että niistä iso osa on varmasti totta.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Seppänen mainitsee vanhan Sallan Nivajärveltä lisäksi vuonna 1934 tehdyn poikuehavainnon. Tarkempi salapoliisityö johtaa alkuperäiseen
lähteeseen, joka eräissä toisissa yhteyksissä on muuttunut pesälöydöksi ja alkuperäisen havaitsijan nimikin on muuttunut A. Vaaramasta T. Waaramäeksi. Waaramäki ei seudun lintuhavaintoja käsittelevissä julkaisuissaan ole kuitenkaan kertonut itse koskaan tavanneensa
lajia siellä päin.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Sen sijaan Antero Vaarama kirjoittaa omassa artikkelissaan (Vaarama,
</span><span>A</span><span lang="FI">. 1935:
</span><span>Lintuhavaintoja</span><span>
</span><span>Kutsajoen alueella</span><span>
</span><span>Kaakkois-</span>Kuolajärvellä.<span>
<span lang="FI">– Ornis Fennica 12: 58-59.) näin:</span></span><span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">”</span><span>Lagopus</span><span>
</span><span>m.</span><span>
</span><span>mutus</span><span>
</span><span>(Monti.)</span><span>
</span><span>1.</span><span>
</span><span>VII.</span><span>
</span><span>nähtiin</span><span>
</span><span>kiirunapoikue</span><span>
</span><span>Kursuojan-</span>kurun<span>
</span><span>N-päässä.</span><span>
</span><span>Tällaisen</span><span>
</span><span>puhtaasti</span><span>
</span><span>arktisen lajin</span><span>
</span><span>esiintyminen</span><span>
</span><span>seudulla,</span><span>
</span><span>jossa varsinaisia
</span><span>tuntureita ei ole, tuntuu oudolta.</span><span>
</span><span>Ottaen kuitenkin huomioon</span><span>
</span><span>sen</span><span>
</span><span>vahvasti</span><span>
</span><span>arktisen</span><span>
</span><span>leiman,</span><span>
</span><span>joka</span><span>
</span><span>vallitsee</span><span>
</span><span>kururotkojen</span><span>
</span><span>kasvillisuudessa,</span><span>
</span><span>lienee</span><span>
</span><span>sopivat</span><span>
</span><span>olosuhteet</span><span>
</span><span>lajin</span><span>
</span><span>viihtymiselle</span><span>
</span><span>sentään</span><span>
</span><span>olemassa.</span><span lang="FI">”<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Muuta alkuperäistä mainintaa ei havainnosta löydy. Itselleni tulee mieleen, että mahtaisikohan kyseessä kuitenkin olla riekkopoikue.
Olivatpa Vaaraman havaitsemat linnut sitten kiirunoita tai riekkoja, on paikkakunta joka tapauksessa ollut Salla, ei Kuusamo.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Näihin seikkoihin perustuen olen sitä mieltä, ettei PPLY:n toimialueella eikä Kuusamossakaan ole koskaan varmuudella tavattu kiirunaa.
Ehkä jääkauden jälkeen, kun käytännössä koko meren/jääjärven pinnan yläpuolella ollut Suomi oli tundraa, on nykyisin Kuusamona tunnetulla alueella ollut myös kiirunoita, mutta sitä ei ehkä voida ottaa huomioon.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI"><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI">Pohdiskeli<span>
</span>Ari R.<u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="FI"><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span><u></u> <u></u></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 8pt;font-size:11pt;font-family:Calibri,sans-serif">
<span><u></u> <u></u></span></p>
<br>
</div>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</div></blockquote></div>