Hei!
Oheinen kannanotto meni juuri läpi arkkitehtikillan raadin kokouksessa.
Muutos edelliseen versioon on vain yhden sanan verran, eli muutettiin
kolmannen kappaleen sana "todistuksena" muotoon "todisteena".
Pyydämme, että nyt ottaisitte kannanoton kokouksissanne kiireellisesti
käsittelyyn ja päätätte, voitteko allekirjoittaa sen. Samoin pyydämme,
jos mahdollista, teitä lähestymään yliopiston johtoa kannanoton kanssa.
Itse aiomme pyytää arkkitehtiosaston johtajalta ja rehtorilta
allekirjoitusta. Lähestymme asian suhteen myös SAFA:a, Suomen
arkkitehtiliittoa.
Kaiken kaikkiaan toivoisimme allekirjoitusta siis seuraavilta tahoilta
(perässä lukee taho, joka voisi tätä asiaa eteenpäin ajaa, jos
suinkin suo):
arkkitehtikillat: Tampere, Otaniemi, Oulu (Tämä maili saavuttaa)
ylioppilaskunnat: Tampere, Otaniemi, Oulu (Tämä maili saavuttaa)
osastojen johto: Tampere (Tampereen arkkitehtikilta), Otaniemi
(Arkkitehtikilta, Espoo), Oulu (Oulun arkkitehtikilta)
yliopistojen johto: Tampere (TTYY), Otaniemi (TKY onkin jo vähän
lämmitellyt, mutta kerta vielä kiellon päälle, vai mitä?), Oulu (OYY -
Emme ole tästä keskustelleet, mutta voinko pyytää?)
SAFA: hallituksen puheenjohtaja (Tampereen arkkitehtikilta)
Pyydän ottamaan meihin pikaisesti yhteyttä, mikäli kannanotossa tai
yhteydenotoissa on jotain keskusteltavaa. Yhteyshenkilö on Heidi
Utriainen, yhteystiedot alinna.
Tässä vielä lopullinen teksti:
ARKKITEHDIKSI EI VALMISTU VIIDESSÄ VUODESSA
Bolognan prosessin mukaan tutkintorakenneuudistus toimeenpannaan Suomessa
syksyllä 2005. Tarkoitus on yhtenäisen pisteytysmenetelmän avulla parantaa
tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja helpottaa näin esimerkiksi
opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta. Arkkitehdin ja
maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuudeksi on uudistuksessa ehdotettu 300
pistettä eli viittä opintovuotta. Suomalaisia arkkitehdintutkintoja
myöntävien yliopistojen arkkitehtikillat sekä ylioppilaskunnat pitävät
laajuutta riittämättömänä. Arkkitehtuurin yliopisto-opinnoista on säädetty
EU-direktiivi (85/384/ETY), joten EU-alueen sisällä tutkinnot ovat jo nyt
vertailtavissa.
Arkkitehdin tutkinto on tällä hetkellä 180 opintoviikkoa ja keskimääräinen
valmistumisaika noin 10 vuotta (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen
toimenpideohjelma, OPM, 2003). Arkkitehdin ammatin omaksumiseen vaadittava
henkinen kypsyminen on pitkäaikainen prosessi, johon alaan liittyvä
työssäkäynti jo opiskeluaikana kuuluu olennaisesti. Tästä kertoo se, ettei
valmistunut arkkitehti saa virallisesti rekisteröityä ja ottaa vastuulleen
merkittäviä suunnittelutöitä, ellei hänellä ole kahden vuoden
työkokemusta. Opintoihin sisältyvät kurssit ovat laajoja kokonaisuuksia,
joissa tekijä joutuu käsittelemään niin teknisiä, taiteellisia kuin
yhteiskunnallisiakin ongelmia. Arkkitehtuurin kulttuuriset,
yhteiskunnalliset ja taloudelliset arvot ovat suuret. Omaksumalla
käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden arvot opiskeluaikanaan
arkkitehti voi koko työuransa ajan vaikuttaa lisäävästi
kansallisvarallisuutemme arvoon. (Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen
ohjelma, 1998.)
Suomalainen arkkitehtuuri on saavuttanut kansainvälisesti arvostetun
aseman. Myös arkkitehtuurin opetusta pidetään korkeatasoisena, mistä
todisteena on Suomeen pyrkivien vaihto-opiskelijoiden suuri määrä.
Nykyisen tasoisia arkkitehtiopintoja on mahdotonta sisällyttää 300
opintopisteeseen. Opiskelijoille tulee turvata nykyisen tasoiset
opintososiaaliset etuudet (60 opintotukikuukautta), jottei opiskelun
eteneminen ennestään vaikeutuisi. Mielestämme yliopistoasetuksessa tulee
ottaa huomioon arkkitehtuurin opintoalan erityisluonne määrittämällä sen
laajuudeksi 330 opintopistettä ja tavoitesuoritusajaksi 5,5 vuotta.
Arkkitehtuurin tutkinnolla tarkoitamme tässä kannanotossa yliopistoissa
annettavaa arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoon johtavaa
opetusta.
[Allekirjoitukset]
Tampereen arkkitehtikillan puolesta,
Heidi
--
TTYY
Koposihteeri
Heidi Utriainen
g 044 5844 439
p (03) 3115 2076
e heidi.utriainen(a)tut.fi