Moi!
Tämä posti tuli mulle OTYn kautta (OTY ei pistäny nimeään tuon kannarin alle
vielä viime kokouksessakaan..), Palosaaren Minna, kopovastaava, on hieman
muuttanut tuota esitystä. Toivoo kommentteja otyn hallitukselta ja
toimihenkilöiltä niin, että viimeistään lauantaina saatais nimet paperin alle.
Joten jos nyt joku teistä huomaa todella pahoja epäkohtia tuossa, niin voi
vaikka mulle laittaa postia niin paiskaan sitä Palosaarelle päin. Minun kautta,
niin ei ainakaan tule sanomista.
Saana
KORJAILTU VERSIO:
(= poistettu jokunen kiistaa-aiheuttanut lause viimeisestä kappaleesta ja
lisätty 3 sanaa..;))
ARKKITEHDIKSI EI VALMISTU VIIDESSÄ VUODESSA
EU-maiden yhteinen tutkintorakenneuudistus toimeenpannaan Suomessa
syksyllä 2005. Tarkoitus on yhtenäisen pisteytysmenetelmän avulla parantaa
tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja helpottaa näin esimerkiksi
opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta EU-alueen sisällä.
Arkkitehtuurin yliopisto-opinnoista on säädetty EU-direktiivi
(85/384/ETY), joten EU-alueen sisällä tutkinnot ovat jo nyt
vertailtavissa. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuudeksi
on uudistuksessa ehdotettu 300 pistettä eli viittä opintovuotta.
Suomalaisia arkkitehdintutkintoja myöntävien yliopistojen arkkitehtikillat
sekä ylioppilaskunnat tai vastaavat järjestöt pitävät laajuutta
riittämättömänä. Arkkitehtuurin tutkinnolla tarkoitamme tässä kannanotossa
yliopistoissa annettavaa arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin
tutkintoon johtavaa opetusta.
Arkkitehdin tutkinto on tällä hetkellä 180 opintoviikkoa ja keskimääräinen
valmistumisaika noin 10 vuotta (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen
toimenpideohjelma, OPM, 2003). Arkkitehdin ammatin omaksumiseen vaadittava
henkinen kypsyminen on pitkäaikainen prosessi. Alaan liittyvä työssäkäynti
kuuluu tähän kehitykseen olennaisesti jo opiskeluaikana. Oman alan
työkokemuksen merkityksestä kertoo se, ettei valmistunut arkkitehti saa
virallisesti rekisteröityä ja ottaa vastuulleen merkittäviä
suunnittelutöitä, ellei hänellä ole kahden vuoden työkokemusta. Opintoihin
sisältyvät opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tekijä joutuu
käsittelemään niin teknisiä, taiteellisia kuin yhteiskunnallisiakin
ongelmia. Arkkitehtuurin kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset
arvot ovat suuret. Omaksumalla käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja
kauneuden arvot opiskeluaikanaan arkkitehti voi koko työuransa ajan
vaikuttaa lisäävästi kansallisvarallisuutemme arvoon. (Valtioneuvoston
arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, 1998.) Suomalainen arkkitehtuuri on
saavuttanut kansainvälisesti arvostetun aseman. Myös arkkitehtuurin
opetusta pidetään korkeatasoisena, mistä todisteena on Suomeen pyrkivien
vaihto-opiskelijoiden suuri määrä.
Kyky harjoittaa arkkitehdin ammattia kumpuaa kypsästä elämänkatsomuksesta
ja laajoista opinnoista. Pakollisia opintoja ei voi karsia, ja
nykyiselläänkin tutkinnossa on hyvin vähän valinnaisuutta. Opiskelijoille
tulee turvata asianmukaiset opintososiaaliset etuudet, jottei opiskelun
eteneminen ennestään vaikeutuisi. Mielestämme myös yliopistoasetuksessa
tulee ottaa huomioon arkkitehtuurin opintoalan erityisluonne myös
tavoitesuoritusaikojen osalta.