Laittaisitteko eteenpäin asap:
Tervehdys! Pitäisikö opintorahaa korottaa? Entä tulorajoja? Pitäisikö maailmaa parantaa ja miten? Tule kertomaan mielipiteesi!
Seuraava OYY:n sosiaalipoliittisen valiokunnan kokous järjestetään 18.10.2005 klo 16:30, Aularavintolassa, Oulun yliopiston Linnanmaan kampusalueella. Alla kokouksen alustava esityslista ja toimintasuunnitelmien ja poliittisen linjapaperin käsittelyyn liittyvät materiaalit.
Poliittinen linjajapaperi on jatkossa liiton toimintaa pidemmällä tähtäimellä (4 vuotta) ohjaileva dokumentti. Toimintasuunnitelmahan on jatkossa tarkoitus sitten pitää tuollaisena hyvin lyhyenä ja simppelinä, joka kootaan vain linjapaperin pohjalta vuosittain.
Toivomme, että luette annetut SYL:n dokumentit etukäteen tarkasti ja mietitte jo valmiiksi mahdollisia muutosesityksiä tai muita huomioita, joita hallituksen pitäisi huomioida käsittelyssään. Nyt toivotaan lähinnä sisällöllisiä huomioita. Pilkun viilaamista voidaan harrastaa sitten myöhemmin. Muutosesityksiä voi lähettää myös etukäteen kirjallisesti, mikäli ei kokoukseen pääse.
OYY:n ensi vuoden toimintasuunnitelman työstämiseen toivomme myöskin vinkkejä. Kokouksessa sitten ideoimme porukalla mahdollisia alustavia teemoja. OYY:n toimintasuunnitelman käsittelyä jatketaan myöhemmissä kokouksissa.
Seuraava OYY:n sosiaalipoliittisen valiokunnan kokous järjestetään 18.10.2005 klo 16:30, Aularavintolassa, Oulun yliopiston Linnanmaan kampusalueella. TERVETULOA! KAVERIT MUKAAN!
Alustava esityslista 9/2005 Seuraava OYY:n sosiaalipoliittisen valiokunnan kokous Aularavintolassa 18.10.2005 klo 16:30
1 § KOKOUKSEN AVAUS OYY:n hallituksen johtosäännön 4. luvun 11 § mukaan sosiaalipoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimii hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava tai muu hallituksen nimeämä hallituksen jäsen.
OYYH on kokouksessaan 1/2005 nimittänyt sosiaalipoliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi hallituksen sosiaalipoliittisen vastaavan Leo Hylkisen. Valiokunnan puheenjohtaja Hylkinen avasi kokouksen klo : .
2 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS OYY:n hallituksen johtosäännön 4. luvun 13 § mukaan valiokunnan kokous on laillinen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.
Valiokunta on 20.1.2005 kokouksessaan 1/2005 päättänyt valiokunnan koolle kutsumistavasta seuraavaa: Valiokunnan kokous kutsutaan koolle ilmoittamalla kokouksesta OYY:n virallisella ilmoitustaululla, sopojaosto-sähköpostilistalla ja OYY:n nettisivuilla seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta sekä mahdollisuuksien mukaan Ylioppilaslehdessä.--
OYY:n hallituksen johtosäännön 4. luvun 14 § mukaan valiokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kahden muun varsinaisen jäsenen läsnä ollessa.
Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
3 § ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi.
4§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Sosiaalipoliittinen valiokunta on 20.1.2005 kokouksessaan 1/2005 päättänyt pöytäkirjantarkastuskäytännöstä seuraavaa: Valitaan valiokunnan kokouksissa kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavan kokouksen yhteydessä. Päätösesitys: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina.
5§ ILMOITUSASIAT JA LEHDISTÖKATSAUS 16.9. SS Kolehmainen tapasi Kuulonhuoltoliiton suunnittelija Sami Virtasen ja yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö Anita Perttusen 16.9. Yliopiston tasa-arvoiltapäivä 18.9. HJ Saukko ja SS Kolehmainen STM:n tulevaisuusfoorumissa 21.9. HJ Savilampi Pyöräilypäivässä 22.9. OYYH valitsi hyvinvointiselvityksen tekijäksi Kauppatieteiden yo Inka Riina Kyllösen 23.9. SS Kolehmainen Oulun kaupungin opiskelija-asumisen yhteistyöryhmän kokouksessa 28.9. OYY:n edustajat AKAVAn korkeakoulukierroksella 29.9. SS Kolehmainen Työministeriön järjestämässä työllisyyspoliittisessa seminaarissa 30.0. SS Kolehmainen tapasi Oulun yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö Juhani Lehtimäen 4.10. Sosiaalipoliittisen valiokunnan varsinainen jäsen Korva on ilmoittanut erostaan sähköpostitse 3.10. HJ Savilampi ja HJ Hylkinen tapasivat Kuulonhuoltoliiton suunnittelija Sami Virtasen ja järjestösihteeri Vatjan 7.10. HJ Savilampi, HJ Seppälä, KS Eriksson, SS Kolehmainen ja sosiaalipoliittisen valiokunnan jäsen Leppämäki Oulun yliopiston hyvinvointityöryhmän kokouksessa. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi ilmoitusasiat.
6 § OYY:N TOIMINTASUUNNITELMAN LINJAUKSIA Päätösesitys: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu
7§ SYL LINJAPAPERIN SOPO- JA YHTEISKUNTAOSIOT Päätösesitys: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu.
8 § SYL VUODEN 2006 TOIMINTASUUNNITELMAN SOPO- JA YHTEISKUNTAOSIOT Päätösesitys: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu
9 § KOKOUSKULUT Päätösesitys: Hyväksytään kokouksen 9/2005 kuluiksi euroa.
10 § MMETA
11§ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Valiokunnan puheenjohtaja päätti kokouksen klo .
Puheenjohtaja Sosiaalipoliittinen vastaava Leo Hylkinen Ville Savilampi leo.hylkinen@oulu.fi ville.savilampi@oulu.fi 050-382 8881 041-436 5354
LIITTEET: SYL 2005-2010 LINJAPAPERI sopo-osiot:
5. OPISKELUN EDELLYTYKSET Täysipainoinen yliopisto-opiskelu vaatii tuekseen riittävän toimeentulon, hyvät asumisolosuhteet, terveellisen ravinnon, toimivan opiskelijaterveydenhuollon sekä mahdollisuudet riittävään lepoon ja virkistykseen. Opiskeluhyvinvoinnin pohjana on myös opiskeluyhteisö, jossa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja jossa ei ilmene häirintää.
5.1. Toimeentulo Opiskelijoiden päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattava riittävällä opintotuella, joka on opintorahapainotteinen ja tarveharkintainen. Varattomuuteen tai asuinpaikkaan liittyvät syyt eivät saa muodostua esteiksi yksilön mahdollisuuksille saada koulutusta ja kehittää itseään. Opintotuen ja tulorajojen kehityksen on vastattava yleistä kustannustasoa. Parannukset on kohdistettava vähävaraisimpien tilanteen parantamiseen. Opiskelijaliikkeen on kannettava huolta opiskelijoiden toimeentulosta maailmanlaajuisesti. Yhteisellä rintamalla voidaan turvata opiskelijoiden riittävä toimeentulo Euroopassa, vaikka toteuttamismallit vaihtelisivatkin maittain.
Opintolaina ei saa aiheuttaa myöhemmin kohtuuttomia toimeentulon vaikeuksia, mikä edellyttää lainaan sidottuja tukimuotoja. Lainaehtojen on oltava opiskelijan kannalta suotuisia, eivätkä ne saa muodostua epätasa-arvoistaviksi.
Opintotuen ja muiden etuuksien rajapintoja on kehitettävä siten, etteivät opiskelijan elämäntilanteen muutokset vaaranna toimeentuloa. Etuuksien ja niiden edellytysten on oltava joustavia siten, että ne edistävät opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa opintojaan elämäntilanteen sallimalla tavalla.
5.2 Opiskelija-asuminen Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja palveluita. Valtion on myönnettävä riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus saada tukea asumiskustannuksiinsa ympärivuotisesti.
Opiskelija-asuntotuotannon on vastattava tutkittua tarvetta. Opiskelija-asuntoja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen, yhteisöllisyyden tukemiseen, ympäristöystävällisyyteen sekä viihtyvyyteen. Lisäksi opiskelija-asunnoista on oltava hyvät julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle.
Kuntien on tuettava opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja kohtuulliseen hintaan. Kuntien tuotto-odotuksen opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on oltava maltillinen.
5.3 Opiskelijan terveys ja hyvinvointi Opiskelijan hyvinvointi on opintojen sujuvan etenemisen perusedellytys. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi nojaavat hyvään terveyteen ja yleiskuntoon, joiden ylläpitämisessä liikunnalla on keskeinen asema. Henkisen hyvinvoinnin kulmakivinä ovat tasapainoiset ihmissuhteet ja kuuluminen johonkin opiskelijayhteisöön.
Opiskelijalla on oltava oikeus hyvään terveydenhuoltoon ympärivuotisesti. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on nuoruusikään ja opiskeluun liittyvien terveysongelmien asiantuntija. YTHS:n on tarjottava opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitoon, hammashuoltoon ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS on yliopisto-opiskelijoiden oma säätiö ja on perusteltua, että opiskelijat osallistuvat sen rahoitukseen. Kaikille terveydenhoitomaksun maksaneille opiskelijoille on tarjottava samat palvelut.
Opiskelijoille on taattava ympärivuotiset, toimivat terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS:n on toimittava yhteistyössä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon kanssa ja etsittävä mahdollisia yhteistoimintaetuja.
Opiskelijaruokailun on oltava mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruokailulla edistetään opiskelijoiden terveellistä ravinnonsaantia ja terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä opiskeluaikana. Opiskelijaruoan on oltava laadukasta, tuoretta ja monipuolista. Opiskelijaruokailua on tuettava nykymuotoisella järjestelmällä, jossa aterian enimmäishinta on rajattu. Opiskelijan maksuosuus ateriasta ei saa nousta nopeammin kuin opintorahan taso.
5.4 Kunnat opiskelun tukijoina Jokainen yliopisto on osaltaan kehittämässä sijaintikunnan vetovoimaisuutta asumis- ja työskentelypaikkana. Kuntien on aktiivisesti kehitettävä opiskelijoille suunnattuja kunnallisia palveluita, ja opiskelijayhteisöillä tulee olla kunnallisessa päätöksentekoprosesseissa selkeämpi, tunnustettu rooli.
Toimiva joukkoliikenne ja sujuva kevytliikenne ovat keskeisimpiä edellytyksiä opiskelijoiden jokapäiväiselle liikkumiselle. Kunnallisen joukkoliikenteen on oltava tarpeeksi hyvin resursoitua niin kuntien kuin valtionkin taholta. Joukkoliikenteen opiskelija-alennusten on koskettava sekä säännöllistä että satunnaista joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen opiskelija-alennukset on myönnettävä kotimaisille ja ulkomaisille opiskelijoille.
Yliopistopaikkakuntien pyörätieverkostoja on parannettava ja laajennettava. Lisäksi pyöräilijät on huomioitava opiskelija-asuntojen ja yliopistokampusten suunnittelussa.
Kuntien on tarjottava opiskelijoille laadukkaita ja kohtuuhintaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä ja siten osaltaan luovat sujuvan opiskelun edellytyksiä. 6. YLIOPISTOT JA TYÖMARKKINAT Yliopistoista valmistuville avautuvia työmarkkinoita leimaa 2000-luvun alussa työelämän ja työsuhteiden pirstaleisuus. Yliopistosta valmistuvien työurat ovat yhä yksilöllisempiä ja työnsaantiin vaikuttavat koulutuksen lisäksi myös henkilökohtainen muualla hankittu osaaminen. Vaihtuvien työsuhteiden- ja ympäristöjen maailmassa sosiaaliset taidot korostuvat osana asiantuntijatyötä. Toisaalta asiantuntijatyö on houkuttelevaa itsenäisyytensä ja kehittämismahdollisuuksiensa vuoksi.
Yliopistoilla on työmarkkinoihin kaksijakoinen suhde: toisaalta ne ovat itsessään työympäristö suurelle joukolle ihmisiä, toisaalta ne kouluttavat asiantuntijoita niin kansallisille kuin kansainvälisillekin työmarkkinoille. SYL:n tavoitteena on kehittää sekä yliopistolaitosta työnantajana että yliopistojen ja työmarkkinoiden välistä suhdetta. 6.1 Yliopisto työpaikkana Yliopistojen on oltava kiinnostavia ja mielekkäitä työpaikkoja, joissa sitoutunut ja työssään viihtyvä henkilöstö pystyy kehittämään yliopistojen toimintaa pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Nuorten apurahatutkijoiden toimeentulo on nostettava vastaamaan nykyisiä asiantuntijatyön vaatimuksia.
Yliopistojen työsuhteita on kehitettävä siten, että lyhyistä määräaikaisuuksista luovutaan ja niiden tilalle luodaan työnkuvan mukaan pidempiä määräaikaisia tai vakituisia työsuhteita. Tutkimus-, opetus-, hallinto- ja kehittämistehtävien työkuvia ja rekrytointiperusteita on kehitettävä siten, että yliopistoista saadaan aidosti toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa kaikkinainen osaaminen on arvostettua.
Opetusansioiden huomioimista yliopistojen virantäytöissä on lisättävä edelleen. Lisäksi opetuksen kehittämisestä on systemaattisesti palkittava siinä ansioituneita. Yliopistojen opettajia on kannustettava suorittamaan pedagogisia opintoja ja pedagogiset opinnot on tehtävä pakollisiksi yliopistonlehtorin virkoihin valittaville.
Akateemisen vapauden ja vastuun on kuljettava käsi kädessä yliopistotyössä. Akateeminen vapaus ei tarkoita yliopistolla työskentelevien vapautta tehdä mitä tahansa, milloin tahansa tai miten tahansa. Toimiva johtaminen, työnohjaus ja työnkuvien määrätietoinen kehittäminen luovat kehyksen mielekkäälle yliopistossa työskentelylle. 6.2 Yliopistosta työmarkkinoille Yliopistojen on tarjottava opiskelijoille opintojen aikana tietoa työmarkkinoista, yhdessä työnantajien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Jokaisella opiskelijalla on halutessaan oltava mahdollisuus opintoihin sisältyvään oman alan työharjoitteluun Suomessa tai ulkomailla. Myös akateemiseen yrittäjyyteen on kannustettava tarjoamalla tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. Korkeakoulutuksen on oltava kannattava kouluttautumisvaihtoehto.
Yliopistoissa on oltava rekrytointipalveluihin erikoistuneita yksiköitä, joissa tarjotaan palveluita sekä opiskelijoille, valmistuneille että työnantajille. Opiskelijoiden on saatava työelämään erikoistuneiden asiantuntijoiden tukea myös opiskeluaikanaan opintojen suunnittelussa ja harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Valmistumisvaiheessa opiskelijat tarvitsevat tietoa esimerkiksi työmarkkinoiden kehityksestä, työnhausta, työelämän pelisäännöistä ja oman osaamisen esille tuomisesta. Suomalaisen yliopistotutkinnon suorittaneilla on oltava toimivat mahdollisuudet työllistyä myös ulkomaille, joten yliopistojen on panostettava kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen.
Yliopistojen on edistettävä Suomessa yliopistotutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille. Osaltaan tämä tapahtuu edistämällä yleisesti suvaitsevaista ja monikulttuurista ilmapiiriä, sillä suomalaisten työnantajien ulkomaisiin työnhakijoihin kohdistuvissa asenteissa on vielä parannettavaa. Ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille on luotava mielekkäät työharjoittelumahdollisuudet Suomessa jo opintojen aikana, jotta kiinnittyminen suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan olisi mahdollista. Lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden opiskelunaikaisen työnteon ehtoja on kehitettävä joustavampaan suuntaan. Suomessa yliopistotutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten työnhakua on tuettava myöntämällä kestoltaan riittävä työnhakuun oikeuttava oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
Ylioppilasliikkeen, yliopistojen ja valtiovallan on yhdessä laadittava toimenpideohjelma opiskelun ja työnteon yhteensovittamiseksi. Opiskeluaikana tehdyllä oman alan työllä on merkittävä rooli valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Opiskelijoiden työhyvinvoinnin takaamiseksi ylioppilasliikkeen on tehtävä yhteistyötä myös niiden ammattijärjestöjen kanssa, joiden aloilla opiskelijat työskentelevät opiskeluaikanaan.
Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen on voitava siirtyä joksikin aikaa työelämään ennen ylemmän tutkinnon aloittamista. Tämän mahdollisuuden kehittäminen toimivaksi on haaste niin yliopistoille kuin työmarkkinoillekin.
6.3. Työmarkkinoiden kehittäminen Nuorten asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Tavoitteena on oltava, että lyhyistä määräaikaisista työsuhteista ei tulisi nuorten ainoaa työllistymisen muotoa, vaan myös nuoret asiantuntijat voisivat työllistyä pidempiin työsuhteisiin. Valtion on näytettävä esimerkkiä työnantajapolitiikallaan ja vähennettävä lyhyitä määräaikaisia työsuhteitaan.
Työn ja perheen yhteensovittamista sekä nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla on edistettävä. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan kaikkien työnantajien kesken työmarkkinoiden tasa-arvon edistämiseksi. Myös työnteon ja opiskelun vuorottelun on oltava mahdollista.
Akateemisen yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Yrityksen perustamiskynnyksen on oltava matala. Myös kuntien on kannettava vastuunsa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä muun muassa tukemalla yrityksen perustamista.
7. YLIOPPILASLIIKE, YLIOPISTOLAITOS JA YHTEISKUNTA Yliopistot ja yliopisto-opiskelijat ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja osa yhteiskuntaa. Yliopistolain mukaan yliopistojen on oltava yhteiskunnan kanssa vuorovaikutuksessa. Tämä voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita ja toimintamuotoja riippuen kunkin yliopiston tutkimuksellisista ja koulutuksellisista painopisteistä. Yliopistojen on aktiivisesti etsittävä uusia, itselleen sopivia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotoja ja liitettävä ne osaksi toimintaansa. Yliopistolaitoksen roolia yhteiskunnallisena toimijana on vahvistettava paitsi kansallisesti, myös Euroopan-laajuisesti. Eurooppalainen yliopistolaitos voi merkittävästi edistää kansainvälistymisen sosiaalisen ulottuvuuden toteumista.
SYL:n arvot ja visio heijastavat myös laajemmin SYL:n näkemystä hyvästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan on oltava sellainen, jossa kansalaisten moninaisuus nähdään rikkautena ja kaikkia kansalaisia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Yhteiskunnallista päätöksentekoa on kehitettävä aloitteellisempaan suuntaan: uudet ja ennakkoluulottomat keskustelunavaukset ovat olennainen osa yhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava kestävän kehityksen mukaista siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet hyvään elämään. Kaikkinaisen ihmisten ja ihmisryhmien välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeää.
Yhteisöllisyys ei ole vain hyvän yliopiston tunnusmerkki. Yhteisöllisyyttä on kehitettävä myös yhteiskuntaan olennaisesti liittyvänä ilmiönä, jossa yhteisvastuullisuudella on merkittävä rooli.
Yliopistoilla ja ylioppilasliikkeellä on oltava kansalaiskasvatukseen liittyviä tavoitteita. Sivistyksellisten arvojen on oltava laajasti yhteiskuntaa ohjaavia ja kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus itsensä sivistämiseen erilaisin tavoin.
Yliopistojen ja ylioppilasliikkeen on osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oltava aloitteellinen. Yliopistojen ja ylioppilasliikkeen velvollisuutena on tarvittaessa kyseenalaistaa olemassa olevia rakenteita ja ajattelumalleja. Yliopistollisen koulutuksen perinteen mukaista kriittistä ajattelua on aktiivisesti levitettävä myös muille yhteiskunnallisen keskustelun foorumeille.
Yliopistojen ja ylioppilasliikkeen on kannustettava opiskelijoita ja nuoria osallistumaan kaikkinaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhtenä ylioppilasliikkeen tärkeimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista on oltava nuorten äänestysaktiivisuuden nostaminen.
Suomalaisella ylioppilasliikkeellä on tehtävänsä myös osana eurooppalaista opiskelijaliikettä. Vahvan eurooppalaisen opiskelijaliikkeen on oltava näkyvä osa eurooppalaista demokratiaa, ja suomalaisen opiskelijaliikkeen on edistettävä tätä tavoitetta kaikin tavoin. Esimerkiksi opiskelijoiden aitojen liikkuvuusmahdollisuuksien on toteuduttava kaikissa Euroopan maissa. Eurooppalaisen opiskelijaliikkeen on kannettava vastuunsa Euroopan integraation tasapainoisesta syventämisestä.
Kansainvälisen luonteensa vuoksi yliopistot ja ylioppilasliike ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa, kun suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuutta vahvistetaan. Ilman suvaitsevaisuutta on mahdotonta kuvitella aidosti monikulttuurista ja erilaiset kulttuurit rikkautena näkevää suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden laajamittainen houkuttelu Suomeen onnistuu vain, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri suosii kulttuurien ja kansallisuuksien rinnakkaiseloa. Ylioppilasliikkeen on tämän tavoitteen edistämisessä näytettävä mallia muulle yhteiskunnalle.
Ylioppilasliikkeellä on vastuunsa Suomen ja Euroopan ulkopuolellakin. Kehitysyhteistyöprojektit ovat keino muuttaa maailmaa kestävämpään ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Suomen on nostettava kehitysyhteistyön määrärahansa YK:n suosittelemalle tasolle. Kehitysyhteistyönä tarjottavan koulutuksen edellytykset on säilytettävä.
SYL TOSU 2006 sopo-osiot: Poliittiset tavoitteet vuodelle 2006 Vaikuttamistyössään SYL keskittyy alla oleviin tavoitteisiin. Suluissa olevat numerot viittaavat linjapaperin lukuun tai lukuihin, joissa tavoite nivotaan osaksi suurempaa kokonaisuutta.
Sosiaalipolitiikka: -Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvityksen esittämä yhteistyöelin on perustettava. Sen tehtävänä on koordinoida yliopistoissa tehtävää työtä erityisryhmien opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi. (1.4) -Opintotuki on säilytettävä opintorahapainotteisena. Opintoraha on korotettava vastaamaan kohonnutta kustannustasoa, mikä edellyttää opintorahan tasokorotusta ja opintorahan sitomista kustannuskehitykseen. (5.1) -Siirtymää opintotuen ja muiden tukimuotojen välillä on selkeytettävä. Päätös sairauspäivärahan myöntämisestä ei saa edellyttää opintotuen katkaisua etukäteen. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan minimitasoa on nostettava.(5.1) -Opiskelijoiden osuutta korkotukilainan investointiavustuksesta on nostettava. Korkotukilainan investointiavustus on edelleen myönnettävä tuotanto-, perusparannus- ja hankintakustannuksista. (5.2) -Opiskelijan ateriatuen on noustava viimeistään vuoden 2007 alusta saman verran kuin aterian enimmäishinta on noussut. (5.3) -Opiskelijoiden hyvinvointia ja toimeentuloa eurooppalaisella korkeakoulualueella on parannettava. (7)
Poliittisia tavoitteita edistävät projektit vuodelle 2006 SYL laittaa toimeen seuraavat projektit:
Sosiaalipolitiikka: -Luodaan yliopistojen hyvinvointityöryhmille valtakunnallisesti yhtenevä toiminta-ajatus yhteistyössä Kehrä-jaoksen, ylioppilaskuntien ja YTHS:n kanssa. (4.2) -Määritellään Bolognan prosessin sosiaaliselle ulottuvuudelle konkreettiset tavoitteet ja sisältö. Vahvistetaan sosiaalisen ulottuvuuden osaamista hyödyntämällä Opiskelijan yliopisto -selvitystä. Nostetaan sosiaalinen ulottuvuus esille Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana. (7) - Hyvinvointi -Selkiytetään Kehrä-jaoksen tehtävänkuva. (4.2) -Luodaan yliopistojen hyvinvointiryhmille valtakunnallisesti yhtenevä toiminta-ajatus yhteistyössä Kehrä-jaoksen, ylioppilaskunnan ja YTHS:n kanssa. (4.2) -Nostetaan hyvinvointi vahvemmin esiin SYL:n toiminnassa.
Yhteiskunta: -Selvitetään opiskelijoiden äänestysaktiivisuutta ja äänestämättä jättämisen syitä. Suunnitellaan opiskelijoiden äänestysaktiivisuuden nostoon kevään 2007 eduskuntavaaleissa tähtäävä kampanja toteutettavaksi vuosien 2006 – 2007 aikana. (7) -Harjoitetaan kehitysyhteistyötoimintaa usealla hankkeella. (7)
Viestin välitti,