Hei!
Löytyisikö faktaa siitä, paljonko valinnaisia opintoja oikein on? Nyt kannanotossa vain mainitaan, että valinnaisuutta on hyvin vähän. Parempi aina, jos voi antaa eksaktia tietoa.
Eeva
On Fri, 30 Jan 2004, Heidi Utriainen wrote:
No niin,
Kävimme TTYY:n pj Siinan kanssa läpi hankalasti hahmottuvia lauseita, johdonmukaisempaa järjestystä ja hiukan asiapuoltakin. Katselkaahan läpi, vieläkö jokin pistää silmään.
Olen tavoitettavissa maanantaina vasta myöhään iltapäivällä.
t. Heidi
Tässä teksti (on myös liitteenä):
ARKKITEHDIKSI EI VALMISTU VIIDESSÄ VUODESSA
EU-maiden yhteinen tutkintorakenneuudistus toimeenpannaan Suomessa syksyllä 2005. Tarkoitus on yhtenäisen pisteytysmenetelmän avulla parantaa tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja helpottaa näin esimerkiksi opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta EU-alueen sisällä. Arkkitehtuurin yliopisto-opinnoista on säädetty EU-direktiivi (85/384/ETY), joten EU-alueen sisällä tutkinnot ovat jo nyt vertailtavissa. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuudeksi on uudistuksessa ehdotettu 300 pistettä eli viittä opintovuotta. Suomalaisia arkkitehdintutkintoja myöntävien yliopistojen arkkitehtikillat sekä ylioppilaskunnat pitävät laajuutta riittämättömänä. Arkkitehtuurin tutkinnolla tarkoitamme tässä kannanotossa yliopistoissa annettavaa arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoon johtavaa opetusta.
Arkkitehdin tutkinto on tällä hetkellä 180 opintoviikkoa ja keskimääräinen valmistumisaika noin 10 vuotta (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma, OPM, 2003). Arkkitehdin ammatin omaksumiseen vaadittava henkinen kypsyminen on pitkäaikainen prosessi. Alaan liittyvä työssäkäynti kuuluu tähän kehitykseen olennaisesti jo opiskeluaikana. Oman alan työkokemuksen merkityksestä kertoo se, ettei valmistunut arkkitehti saa virallisesti rekisteröityä ja ottaa vastuulleen merkittäviä suunnittelutöitä, ellei hänellä ole kahden vuoden työkokemusta. Opintoihin sisältyvät opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tekijä joutuu käsittelemään niin teknisiä, taiteellisia kuin yhteiskunnallisiakin ongelmia. Arkkitehtuurin kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset arvot ovat suuret. Omaksumalla käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden arvot opiskeluaikanaan arkkitehti voi koko työuransa ajan vaikuttaa lisäävästi kansallisvarallisuutemme arvoon. (Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, 1998.) Suomalainen arkkitehtuuri on saavuttanut kansainvälisesti arvostetun aseman. Myös arkkitehtuurin opetusta pidetään korkeatasoisena, mistä todisteena on Suomeen pyrkivien vaihto-opiskelijoiden suuri määrä.
Kyky harjoittaa arkkitehdin ammattia kumpuaa kypsästä elämänkatsomuksesta ja laajoista opinnoista. Pakollisia opintoja ei voi karsia, ja nykyiselläänkin tutkinnossa on hyvin vähän valinnaisuutta. Nykyisen tasoisia arkkitehtiopintoja on mahdotonta sisällyttää 300 opintopisteeseen. Opiskelijoille tulee turvata asianmukaiset opintososiaaliset etuudet (60 opintotukikuukautta), jottei opiskelun eteneminen ennestään vaikeutuisi. Mielestämme yliopistoasetuksessa tulee ottaa huomioon arkkitehtuurin opintoalan erityisluonne myös tavoitesuoritusaikojen osalta.
Lisätietoja: Heidi Utriainen, heidi.utriainen@tut.fi, 044 584 439