"Pisteiden siirteleminen kurssien välillä on kosmeettista parantelua. Todellinen ongelma on kurssisisällöissä..."
Ehkä todellinen ongelma on kurssisisällöissä, mutta kurssien kehittämiseen menee todella paljon aikaa, eikä tätä ongelmaa ratkaista hetkessä. Mielestäni ei ole pisteiden "siirtelyä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan nimenomaan opintotaakan keventämistä, kun esimerkiksi BTR on nyt siirretty olemaan maisteritutkinnon puolella. Aikaisemminhan kyseinen kurssi kuului kandiin ja oli kolmosvuonna painona. Esimerkiksi minä olen ihan äärimmäisen iloinen näistä kahdeksasta "ylimääräisestä" pisteestä (joiden eteen kyllä töitä on tietty tehty), koska ne tulevat kandityön sivussa. Aikaisemmin niidenkin kahdeksan eteen oli pakko tehdä vielä _lisää_ työtä, etkä mun mielestä voi väittää, etteikö tämä olisi vaikuttanut positiivisella tavalla kandidaatin tutkinnon suorittamiseen. Narkin labra on lisäksi keventänyt omaa kolmoskurssin osuuttaan ihan tietoisesti jo opiskelijapalautteen perusteella eli reagoinut ehkä haluamallasi tavalla (=ei niin suureellista ja raskasta harjoitustyötä kuin aikaisemmin - tosin vsk '07 nark III harjoitustyö oli poikkeuksellisen laaja ja tilaohjelma suuri - vuotta aikaisemmalla kurssilla esimerkiksi tilaohjelma oli kolme kertaa pienempi). Tietysti jos on viime keväänä valmistunut kandiksi (kovin monihan ei valmistunut), voi olla katkera tänä keväänä valmistuville, jotka nuo pisteet saa käyttöönsä...
Mun mielestä tähän meidän opintopiste-kurssisisältö -ongelmaan olisi ainoastaan yksi kelpo ratkaisu ja se olisi tutkinnon laajentaminen samansuuruiseksi kuin esimerkiksi lääkäreillä. Mutta se ei vain ole mahdollista. Se tarjoaisi ratkaisuna enemmän opintopisteitä vähentämättä kuitenkaan opetettavia asioita. Niitähän ei tuolta oikein voi enää karsia, kun kaikki karsiminen on jo karsittu. Toisaalta onhan meillä ollut yksiä sun toisia turhia kursseja kuten KOR I, nekin viisi pistettä olisi voinut hankkia paremmin (muut korsun kurssit on alimitoitettuja). Puhumattakaan siitä yhdestä YS:n kurssista, jossa tehtiin Europan-kilpailuihin liittyneitä ryhmätöitä. Se vitsaus on tosin ilmeisesti jo loppunut tässä koulussa.
"Kertaus on opintojen äiti! Etujärjestön tehtävä on pitkäjänteisesti pitää esillä epäkohdat ja vaatia niihin muutosta."
Tässä tapauksessa toivoisin Jennin tai jonkun muun esittävän joitakin ideoita esimerkinomaisesti kurssisisältöjen muokkaamiseen, jos kerran (ainoa) todellinen ongelma on niissä, vähennyksiin ja tiivistyksiin kun ei hirveästi ole varaa. Okei, narkin kurssit on varsinaista diipadaapaa ja ainakin minä olen kyllästynyt kuuntelemaan samaa luentoa / samaa aihetta kolmatta tai neljättä kertaa. Siellä olisi tiivistämisen varaa, mutta pisteitä kyllä annetaan ihan kunnolla työmääränkin nähden, ainakin ensimmäisillä kursseilla.
Sillä vaikka etujärjestön tehtäviin kuuluvat mainitsemasi asiat, ei etujärjestökään voi pelkästään vaatia muutoksia. On myös oltava rakentavia ja realistisia ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi. Se on tällaisessa toiminnassa kuitenkin A ja O.
"Se, että kossu-työryhmän ohjelmassa on jotakin, ei todellakaan ole tae että niin tulee tapahtumaan... jonkun on seurattava sen toteutumista. Tässähän on kivaa puuhaa kopo-vastaaville ;)"
Tässä maailmassa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Tärkeintä kuitenkin on se, että ongelma on _tiedostettu_ ja siihen on _halua_ reagoida jopa osaston puolelta. Byrokratiassa sekin on jo osa voittoa. Totta kai kopovastaavan on oltava tässä _aktiivisesti_ mukana, se nyt kai on ihan selvä juttu.
"Muistutuksena vielä viime vuonne käymäni keskustelu Mahlamäen kanssa. Rainer oli yllättynyt kuullessaan, että meidän tavoite on valmistua viidessä vuodessa... Ja hän on sentään SAFAn hallituksen puheenjohtaja..."
Ei se SAFAn hallitus välttämättä ole asioista perillä. Tosin ehkäpä näille vanhan koulukunnan arkkitehdeille on yleensä ottaen vaikea ymmärtää arkkitehdin tutkinnon muutosta, vaikka ovatkin opetustehtävissä. Heillä kun oli mielin määrin aikaa valmistua (ja opiskella töissä vielä käytännön asioita koulun ohella).
Hälyttävämpää tässä mun mielestä oli se viime kevään palautekeskustelu ja opiskelijoiden hyvinvointikysely, kun henkilökunta oli ällikällä lyöty huonoista tuloksista.. "ai onko teillä muka oikeasti noin paha olla" ;)
Nämä mainitsemasi poikkeustapaukset ovat kuitenkin onneksi monesti hyvin motivoituneita opiskelijoita... se johtuu esimerkiksi siitä, että he ovat joutuneet pyrkimään useamman kerran sisään päästäkseen. Nälkä kasvaa syödessä.
//h
----- Original Message ----- From: "Jenni Pitko" Jenni.Pitko@oyy.fi To: "Hanne Helminen" hannehel@paju.oulu.fi; a-kilta@lists.oulu.fi Sent: Thursday, March 31, 2011 7:19 PM Subject: Re: kaksiportaisen opintotuen vaikutus arkkariopintoihin
Kyse on juurikin näistä poikkeustapauksista, ei siis ideaalitilanteesta jossa opiskelija aloittaa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan.
Varsinkin meidän alalla on yleistä olla opiskellut ensin jotain toista alaa. Näin myös heillä on oltava mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto kolmessa vuodessa. Eikä sen pitäisi olla "runnomista" vaan johdonmukaista suorittamista niin, että myös henkinen ja fyysinen terveys ei vaarannu. (muistin virkistämiseksi voi lukea viime vuonna teettämämme hyvinvointikysely...)
Muutama kommentti hannen vastaukseen:
"Kyllähän tuosta on ollut puhetta, että niitä pitäisi jakaa paremmin, mutta kun siitä on jauhettu ja valitettu tutkinnon kaksiportaisuuden tulosta lähtien, niin pienetpä meidän mahdollisuudet on siihen vaikuttaa."
Kertaus on opintojen äiti! Etujärjestön tehtävä on pitkäjänteisesti pitää esillä epäkohdat ja vaatia niihin muutosta.
"Plus että ne tietää sen itsekin: niiden määrien tasaaminen ON Kossu-työryhmän ohjelmassa jo, joten vaikea tätä prosessia on enää tästä nykyisestä nopeuttaa."
Se, että kossu-työryhmän ohjelmassa on jotakin, ei todellakaan ole tae että niin tulee tapahtumaan... jonkun on seurattava sen toteutumista. Tässähän on kivaa puuhaa kopo-vastaaville ;)
"Vastahan kanditutkintoon saatiin ns. 8 ylimääräistä pistettä kandin suorittamisesta (aikaisemmin isot kolmosvuoden kurssit 8+8+8 (ja joku noista kandityöksi) =24, nyt 8+8+8+kandityö erikseen (8)=32), mikä on jo edistystä monella tapaa."
Pisteiden siirteleminen kurssien välillä on kosmeettista parantelua. Todellinen ongelma on kurssisisällöissä...
Muistutuksena vielä viime vuonne käymäni keskustelu Mahlamäen kanssa. Rainer oli yllättynyt kuullessaan, että meidän tavoite on valmistua viidessä vuodessa... Ja hän on sentään SAFAn hallituksen puheenjohtaja...
Mukavaa keväistä loppuviikkoa kaikille =)
Jenni
----------------original message----------------- From: "Hanne Helminen" hannehel@paju.oulu.fi To: "Jenni Pitko" Jenni.Pitko@oyy.fi, a-kilta@lists.oulu.fi Date: Fri, 25 Mar 2011 08:47:29 +0200
Jotta nyt tiedettäisiin edes mistä puhutaan, niin laitetaanpa ensin
linkki,
joka selvittää koko asian: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP
En nyt oikein ymmärrä, mikä tässä uudessa opintotukisysteemissä on
se
ongelma. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee YLEENSÄ (mitä
tuo sana nyt sitten tarkoittaakaan, ainakin se mahdollistaa porsaanreiät?)
max
37 tukikuukautta ja ylemmän suorittamiseen max 28. Kyllä kanditutkintoon
voi käyttää edelleen siis neljä vuotta ja silti sitä tukea saa - tosin kesällä ei voi sitten tukea nostaa, jos kuvittelee neljässä vuodessa tutkintonsa
suorittavan, kun kesätuet lasketaan kuitenkin tuohon tukikuukausimäärään. Kesätuen nostaminen on sitten oikeastaan nähdäkseni se ainoa ongelma, miksi tuota kandia ei "voi" venyttää neljään vuoteen. Siis jos haluaa/on
pakko
nostaa tukea kesällä. Näinhän eivät kaikki neljässä vuodessa kandia
suorittavat siis tee, minäkään. Tosin itsehän suorittelen samalla maisterikursseja (kun tietyt kurssit lakkaa rahapulan takia olemasta,
mikä
on ainakin mun mielestä paljon suurempi ongelma, mutta koska nämä ovat
kaksi
eri asiaa, antaa olla) ja kandipapereiden saaminen venyy niiden takia.
Mikään pakko sitä tutkintoa siis ole runnoa siihen kolmeen vuoteen. Enimmäistukiaikahan ei uudistuksessa muutu, se on 55 kuukautta (pl. poikkeukset, joihin meidän tutkinto ei valitettavasti kuulu
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/070708115427HO?OpenDocu ment)
joka tapauksessa, mikä se on nykyäänkin. Eli jos käytät
kanditutkintoon
neljä vuotta ts. yli 27 tukikuukautta, saat tukikuukausia jäljellä
olevan
määrän maisteritutkinnon suorittamiseen (neljän vuoden suoritusajalla 36tk per kandi, tällöin jää 19tk maisteriin) - aivan kuten nykyisinkin.
Tuolla
systeemillä vain säädetään, ettei kukaan opiskele kanditutkintoa +4 vuotta eli yli sen maksimisuoritusajan, jonka Kela on määrittänyt opintotuen saamiseksi (opintosuoritusten seuranta). Tosin tähän on vielä tulossa tarkennuksia ja tiukennuksia, tuskin kuitenkaan sellaisia, jotka kumoaisivat nuo jo säädetyt jutut.
Opiskelijahan saa siis edelleen kuusi vuotta armonaikaa saada tutkintonsa valmiiksi siten, että on opintotuki toimeentulon turvana. Tämän
jälkeen
on sitten rahoitettava opiskelu muilla keinoin. Ei se perusopiskelu muutu nykyisestä siis oikeastaan millään tavalla? Pidennykset on sitten asia erikseen. Ja uuden korkeakoulututkinnon aloittaminen.
Tämä ei tietysti liity millään tavalla siihen, etteikö niitä osaston
kursseja kannattaisi jollakin tavalla tasoittaa. Kyllähän tuosta on
ollut
puhetta, että niitä pitäisi jakaa paremmin, mutta kun siitä on
jauhettu ja
valitettu tutkinnon kaksiportaisuuden tulosta lähtien, niin pienetpä meidän mahdollisuudet on siihen vaikuttaa. Plus että ne tietää sen itsekin:
niiden
määrien tasaaminen ON Kossu-työryhmän ohjelmassa jo, joten vaikea
tätä
prosessia on enää tästä nykyisestä nopeuttaa. Vastahan
kanditutkintoon
saatiin ns. 8 ylimääräistä pistettä kandin suorittamisesta (aikaisemmin isot kolmosvuoden kurssit 8+8+8 (ja joku noista kandityöksi) =24, nyt 8+8+8+kandityö erikseen (8)=32), mikä on jo edistystä monella tapaa.
//h
----- Original Message ----- From: "Jenni Pitko" Jenni.Pitko@oyy.fi To: a-kilta@lists.oulu.fi Sent: Thursday, March 24, 2011 3:19 PM Subject: [A] kaksiportaisen opintotuen vaikutus arkkariopintoihin
Jos ette vielä tiedä niin ensi syksynä tulee muutos opintotukijärjestelmään joka tarkoittaa tukien myöntämisen kaksiportaisuutta.
Se tarkoittaa että kandintutkintoon on saatavilla tietty määrä tukikuukausia ja maisterivaiheeseen tietty.
Meidän opiskeluja tämä tulee vaikuttamaan koska tunnetusti opintomme ovat kandivaihepainotteisia ja kandi suoritetaan usein neljässä vuodessa.
Lobatkaa osastoa siitä, että kurssien sisältöjen opintopistesaantia pitäisi tarkistaa ja tasoittaa työmäärää koko tutkinnon kesken. Työmäärää pitäisi siirtää alkuvaiheista loppuvaiheeseen, jotta selväjärkisenä olisi mahdollista valmistua kandiksi kolmessa vuodessa.
Minua saa konsultoida tässä asiassa vapaasti ja toivon että otatte asian esille...
Jenni
Lopetetaan opintotuen alamäki!
www.opintoraha.fi
www.facebook.com/indeksiin
--
Jenni Pitko Hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston ylioppilaskunta
Jenni Pitko President of the Executive Board The Student Union of the University of Oulu
E-mail: jenni.pitko@oyy.fi GSM: +358 40 523 1821 FAX: +358 8 311 3600 Mannenkatu 1 A, 90100 Oulu http://www.oyy.fi
OPISKELIJAN HYVÄ ELÄMÄ
| A-kilta -lista | A-kilta@lists.oulu.fi / a-kilta@oulu.fi | http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/a-kilta |
--
Lopetetaan opintotuen alamäki!
www.opintoraha.fi
www.facebook.com/indeksiin
--
Jenni Pitko Hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston ylioppilaskunta
Jenni Pitko President of the Executive Board The Student Union of the University of Oulu
E-mail: jenni.pitko@oyy.fi GSM: +358 40 523 1821 FAX: +358 8 311 3600 Mannenkatu 1 A, 90100 Oulu http://www.oyy.fi
OPISKELIJAN HYVÄ ELÄMÄ