Ohessa Oskarilta lisätietoja yliopiston ja ainejärjestöjen yhteistyöstä.
Hei
Toivottavasti suurin joukko teistä on jo kuullut, että ylioppilaskunta on käynyt neuvotteluja yliopiston kanssa ainejärjestöjen entistäkin voimakkaammasta mukaan ottamisesta yliopiston kehittämistyöhön. Hanke on polkaistu kasaan käytännössä viimeksi kuluneen kolmen viikon aikana, eli siis hyvin nopeassa tahdissa. Yliopiston tuki hankkeelle saatiin vasta viime viikolla. Tämä on aiheuttanut tiedottamisvaikeuksia. Mutta toivottavasti ei mitään ylitsepääsemätöntä. Asiasta puhuttiin viime viikolla PJ-klubissa.
Eilen pidettiin myös lehdistötilaisuus ja hankkeesta on tänään ollut juttu Kalevassa. Kalevan juttu antaa tosin vähän väärän kuvan hankkeesta. Joten laitan tähän vähän tarkempaa tietoa. Lehdistötilaisuudessa esittämäni ppt:t saatte minulta sähköpostilla, jos erikseen kysytte. En laita niitä nyt tähän liitteeksi.
Ensiksi lyhyt tilannekatsaus, missä ollaan menossa.
Hanketta ei vielä ole. Se ideoidaan ja valmistellaan syksyn aikana. Vastuu ideoinnista haluttaisiin antaa pääosin ainejärjestöillä. Hankkeen sisällöstä tiedetään kuitenkin seuraavaa. Kysymys on ainejärjestöjen, opintoihin liittyvän toiminnan kehittämisen tukemisesta(hirveä lause). Eli toisin sanoen, jos joku ainejärjestö haluaa lähteä kehittämään opintojatukevaa toimintaansa (esim. tuutor-toiminta, ryhmäopiskelu, kirjallisuuspiiri, kiinankielinen keskustelukerho), sitä pyritään tukemaan kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ylioppilaskunta tulee olemaan hankkeen tiimoilta ainejärjestöihin ja kattokiltoihin yhteydessä piakkoin. Toki ylioppilaskuntaan voi olla yhteydessä myös oman ainejärjestön puolesta, vaikka heti, jos on erityisen kiinnostunut.
Sitten hankkeen etenemisestä. Hankkeen voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla(ylioppilaskunta nyt lähi päivinä miettii resurssiensa uudelleen järjestelyä siten, että kaikki tarpeellinen saadaan tehtyä):
1. Ollaan yhteydessä kaikkiin hankkeeseen liittyviin tahoihin (ainejärjestöt, laitokset, opetuksen kehittämistyöryhmät, opetuksen kehittämis yksikkö, yms) ja mietitään, miten hanke voitaisiin saada toteutettua mahdollisimman hyvin. Tehdään hankkeelle aikataulu(tämä ei siis ole aikataulu). Kirjoitetaan ylös se, miten hanke organisoidaan.
2. Aletaan kerämään tietoa jo olemassa olevasta toiminnasta.
3. Aletaan kerätä ideoita ainejärjestöiltä: järjestetään tiedekunta kohtaisia ideariihiä, joihin pyritään saamaan mukaan myös muita kuin opiskelijoita.
4. Aloitetaan muutama pilottihanke, joihin viedään eteenpäin jo syksyn aikana.
5. Tehdään opetusministeriölle hankeesitys rahoituksen saamisesta toiminnan laajentamiseksi koskemaan kaikkia halukkaita ainejärjestöjä ja tiedekuntia.
Kaikki tämä pitäisi saada tehtyä syksyn aikana.
Sitten muutama yleinen periaate, jolle hanketta ryhdytään rakentamaan(osittain kertausta):
1. Hanke ei velvoita ainejärjestöjä tai yksittäisiä opiskelijoita tekemään mitään. Sen sijaan ne ainejärjestöt, jotka haluavat lähteä mukaan ja kehittää omaa ja laitoksensa opintoihin liittyvää toimintaa saavat hankkeen puitteista tukea. Toisaalta nyt on tarkoitus nostaa esiin myös ainejärjestöjen toimintaa, joka on jo olemassa. Tunnustaa sen merkitys yliopistolle. Se on kuitenkin se pohja, jolta toimintaa lähdetään kehittämään.
2. Hankeen puitteissa ei ole tarkoitus korvata nykyään jo olemassa olevaa opetusta, vaan täydentää sitä. Niille opiskelijoille, jotka haluavat oppia enemmän(oli lähtötaso, mitä tahansa) pyritään tarjoamaan mahdollisuus.
3. Liikkeelle lähdetään ainejärjestön omista lähtökohdista. Meidän ainejärjestöjen jäsenmäärät vaihtelevat 20 -1000 jäseneen. Toisaalta ainejärjestöt tietävät, mitä ongelmia opetukseen kullakin laitoksella liittyy ja millaisia toiveta opiskelijoilla voisi olla. Ainejärjestöt saavat itse päättää, mitä haluavat tehdä. Toki kaikista hyvistä ideoista tuodaan tieto ainejärjestöille.
4. Ideointi, toteutus ja myös raportointi vastuu on opiskelijoilla, siis ainejärjestöillä, kattokilloilla ja ylioppilaskunnalla. Ainejärjestöjen rooli on mahdollisimman paljon käytännön tekemisessä, toteutuksessa ja ideoinnissa. Ylioppilaskunta puolestaan pyrkii huolehtimaan byrokraatti puolesta ja hankkeen koordinoinnista. Kattokiltojen rooli tulee johonkin siihen välimaastoon. Tässä annetaan opiskelijoille paljon valtaa, vastuuta ja mahdollisuuksia.
Toivottavasti tämä viesti selventää tilannetta vähän.
Oskari