Hei!
Oheinen kannanotto meni juuri läpi arkkitehtikillan raadin kokouksessa. Muutos edelliseen versioon on vain yhden sanan verran, eli muutettiin kolmannen kappaleen sana "todistuksena" muotoon "todisteena".
Pyydämme, että nyt ottaisitte kannanoton kokouksissanne kiireellisesti käsittelyyn ja päätätte, voitteko allekirjoittaa sen. Samoin pyydämme, jos mahdollista, teitä lähestymään yliopiston johtoa kannanoton kanssa. Itse aiomme pyytää arkkitehtiosaston johtajalta ja rehtorilta allekirjoitusta. Lähestymme asian suhteen myös SAFA:a, Suomen arkkitehtiliittoa.
Kaiken kaikkiaan toivoisimme allekirjoitusta siis seuraavilta tahoilta (perässä lukee taho, joka voisi tätä asiaa eteenpäin ajaa, jos suinkin suo):
arkkitehtikillat: Tampere, Otaniemi, Oulu (Tämä maili saavuttaa) ylioppilaskunnat: Tampere, Otaniemi, Oulu (Tämä maili saavuttaa) osastojen johto: Tampere (Tampereen arkkitehtikilta), Otaniemi (Arkkitehtikilta, Espoo), Oulu (Oulun arkkitehtikilta) yliopistojen johto: Tampere (TTYY), Otaniemi (TKY onkin jo vähän lämmitellyt, mutta kerta vielä kiellon päälle, vai mitä?), Oulu (OYY - Emme ole tästä keskustelleet, mutta voinko pyytää?) SAFA: hallituksen puheenjohtaja (Tampereen arkkitehtikilta)
Pyydän ottamaan meihin pikaisesti yhteyttä, mikäli kannanotossa tai yhteydenotoissa on jotain keskusteltavaa. Yhteyshenkilö on Heidi Utriainen, yhteystiedot alinna.
Tässä vielä lopullinen teksti:
ARKKITEHDIKSI EI VALMISTU VIIDESSÄ VUODESSA
Bolognan prosessin mukaan tutkintorakenneuudistus toimeenpannaan Suomessa syksyllä 2005. Tarkoitus on yhtenäisen pisteytysmenetelmän avulla parantaa tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja helpottaa näin esimerkiksi opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuudeksi on uudistuksessa ehdotettu 300 pistettä eli viittä opintovuotta. Suomalaisia arkkitehdintutkintoja myöntävien yliopistojen arkkitehtikillat sekä ylioppilaskunnat pitävät laajuutta riittämättömänä. Arkkitehtuurin yliopisto-opinnoista on säädetty EU-direktiivi (85/384/ETY), joten EU-alueen sisällä tutkinnot ovat jo nyt vertailtavissa.
Arkkitehdin tutkinto on tällä hetkellä 180 opintoviikkoa ja keskimääräinen valmistumisaika noin 10 vuotta (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma, OPM, 2003). Arkkitehdin ammatin omaksumiseen vaadittava henkinen kypsyminen on pitkäaikainen prosessi, johon alaan liittyvä työssäkäynti jo opiskeluaikana kuuluu olennaisesti. Tästä kertoo se, ettei valmistunut arkkitehti saa virallisesti rekisteröityä ja ottaa vastuulleen merkittäviä suunnittelutöitä, ellei hänellä ole kahden vuoden työkokemusta. Opintoihin sisältyvät kurssit ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tekijä joutuu käsittelemään niin teknisiä, taiteellisia kuin yhteiskunnallisiakin ongelmia. Arkkitehtuurin kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset arvot ovat suuret. Omaksumalla käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden arvot opiskeluaikanaan arkkitehti voi koko työuransa ajan vaikuttaa lisäävästi kansallisvarallisuutemme arvoon. (Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, 1998.)
Suomalainen arkkitehtuuri on saavuttanut kansainvälisesti arvostetun aseman. Myös arkkitehtuurin opetusta pidetään korkeatasoisena, mistä todisteena on Suomeen pyrkivien vaihto-opiskelijoiden suuri määrä. Nykyisen tasoisia arkkitehtiopintoja on mahdotonta sisällyttää 300 opintopisteeseen. Opiskelijoille tulee turvata nykyisen tasoiset opintososiaaliset etuudet (60 opintotukikuukautta), jottei opiskelun eteneminen ennestään vaikeutuisi. Mielestämme yliopistoasetuksessa tulee ottaa huomioon arkkitehtuurin opintoalan erityisluonne määrittämällä sen laajuudeksi 330 opintopistettä ja tavoitesuoritusajaksi 5,5 vuotta.
Arkkitehtuurin tutkinnolla tarkoitamme tässä kannanotossa yliopistoissa annettavaa arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoon johtavaa opetusta.
[Allekirjoitukset]
Tampereen arkkitehtikillan puolesta, Heidi