-- JaakkoH a-killan pj2004 jaakko.hauru@tut.fi 0505375080 tuomiokirkonkatu 3e31 33100 tre ---------- Forwarded message ---------- Date: Mon, 26 Jan 2004 15:23:24 +0200 (EET) From: Jesse Weckroth weckroth@students.cc.tut.fi To: Saara Kirsikka Siik kirsikka.siik@tut.fi Cc: Jaakko Hauru hauru@students.cc.tut.fi, a-kilta@mail.student.oulu.fi, akraati@tky.hut.fi, tamark@students.cc.tut.fi Subject: Kannanotto, sekalaisia huomioita. <Onko totta, että puhtaasti suurin osa työstä, jota arkkariopiskeljat <tekevät opintojensa ohella on vain työtä tukevaa eli liittyy suoraan omaan <alaan? Nythän on niin, että esimerkiksi AKAVA on tilastoissa osoittanut, <että opintoja tukeva työnteko nopeuttaa valmistumisaikaa, sillä kokemus <työmaailmasta omalla alalla motivoi opiskelijaa valmistumiseen. Meillä <ainakin nuo valmistumisajat eivät ole kovin alhaiset. Tein viime keväänä kurssiltani A-98 pikagallupin töissä käymisestä, johon en ottanut mukaan rakkareita, joilla oli meidän aloittaessa vielä oma kiintiö. 18:sta opiskelijasta töissä kävi 15, joista 13 oli yksityisissä arkkitehtitoimistoissa tms. alaan liittyvässä työssä, yksi Tampereen kaavoitusyksikössä ja yksi A-os:n atk-tukihenkilönä. Kolmen tekemisistä ei ollut tietoa. Yksi kurssikaveri oli valmistunut ja yksi vaihtanut alaa. Mikä on tilanne muilla kursseilla? Olisiko ko. Akavan tilastoa saatavissa? Ehkä tässä on taas yksi arkkitehtuurin erityispiirre, ettei työ kannusta. Joka tapauksessa On hyvä muistaa, että kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana on erittäin vaikeaa saada oman alan työtä. Kuitenkin tuona aikana suoritetaan yleensä työmaaharjoittelu. <"-Lauseeseen: "valmistuneeltakin arkkitehdiltä vaaditaan kaksi..." Mikäli <lauseen päätarkoitus on kertoa, että mikäli opiskeluaikaa vähennetään, <niin onko olemassa pelko, että pätemöitymisaika valmistumisen jälkeen <kasvaa?" Mielenkiintoinen kysymys. Yritin tsekata pätevyyttä määrittävän direktiivin mutta EU:n sivut (www.europa.eu.int/eur-lex/fi) olivat tukossa. Joka tapauksessa rekisteröinti ja pätevyys ovat eri asioita. Rekisteröinnin tarkoitus on: "Vapaaehtoisen rekisteröitymisen perusteella ylläpitää julkista luetteloa Suomessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista arkkitehtisuunnittelua ja kaavan laatimista harjoittavista henkilöistä, jotka rakennus- tai yhdyskuntasuunnittelijoina yltävät 10.6.1985 annetun arkkitehtidirektiivin (85/384/ETY) ja sitä täydentävien suositusten mukaiselle ammattitaidon tasolle." Rekisteröintiin vaadittavaa työkokemusta tulee olla kaksi vuotta, joista vuosi valmistumisen jälkeen. Pätevyyttä määrittävät lait ja jutut ovat: o Maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999) o Maankäyttö ja rakennusasetus (875/1999) o Euroopan Neuvoston direktiivi 85/384/ETY [ MRL 119§, 120§ (pääsuunnittelija) ja 123§ (vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus). Vähimmäiskelpoisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:ssä. ] Sisältynevät SRMK A2:een ja löytyvät osoitteesta: www.safa.fi -Edunvalvonta -Suunnittelija rekisterit -Pätevyys <Ihan ensimmäiseksi itse asiasta: <SAFA:n koulutustoimikunnan viimeisimmässä kokouksessa vieraillut Tampereen <arkkitehtiosaston osastonjohtaja Juhani Katainen kertoi kuulleensa valmisteilla <olevasta opiskelijoiden kannanotosta ja sanoi omana vinkkinään (Laura Puijola <voinee korjata, jos olen tulkinnut jotenkin väärin) että enempien pisteiden <vaatiminen on tässä vaiheessa jo turhaa, eikä sillä saavuteta muuta kuin <torjuva reaktio koko kannanottoa kohtaan. Sen sijaan pitäisi keskittyä <vaatimaan AIKAA, 300 pisteen jakaminen arkkitehtiopinnoissa 5,5 vuodelle viiden <sijaan saattaisi hyvinkin mennä läpi. Otammeko vinkistä vaarin?!? Tuntuisi hassulta että eri opinto aloille annetaan eripituisia valmistumisaikoja samoilla suorituspisteillä. Onkohan Kätsy miettinyt ihan loppuun saakka. Lopuksi kiinnostuneet voivat vilkaista VALTIONEUVOSTON ARKKITEHTUURIPOLIITTISEN OHJELMAN vuodelta 1998 (Lipposen juttuja.) osoitteesta www.minedu.fi/julkaisut/arkkiteht_pol_ohj_.html. Laiskoille on alla kaikkein jännimmät kohdat. Jesse 1.3 Arkkitehtuuri vaikuttaa kansallisvarallisuuteen Kiinteästä kansallisvarallisuudestamme on kaksi kolmasosaa rakennuksissa, työllisestä työvoimasta 15 % toimii rakentamisessa ja rakennusalan osuus maamme bruttokansantuotteesta on noin 18 %. Rakennuksen elinaikana käytetään kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon ja perusparannukseen rahaa moninkertaisesti rakentamisinvestointiin verrattuna. Hyvällä arkkitehtuurilla vaikutetaan kansallisvarallisuuden arvoon. Suomen rakennusala on osa eurooppalaista yhteismarkkinataloutta. Luomalla edellytykset korkealaatuiselle rakentamiselle vahvistetaan työllisyyttä ja kilpailukykyämme kaikilla markkina-alueilla. Kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdistämällä suomalaisen arkkitehtuurin ja teollisuuden tunnettu hyvä laatu. 4.2 Arkkitehtuuri osana kulttuuri- ja taide-elämää Valtioneuvosto on vuonna 1993 eduskunnalle antamassaan kulttuuripoliittisessa selonteossa määritellyt kulttuurin kansallisen olemassaolomme perustaksi. Arkkitehtuuri on keskeinen ja näkyvä kulttuurin muoto. Kansallinen identiteettimme on useasti saanut kestävimmät ilmaisunsa arkkitehtuurin kautta. Rakentamalla olemme osoittaneet oman kulttuurimme voiman ja omaleimaisuuden. Koska rakennukset ja ympäristöt kertovat monin tavoin maastamme ja kulttuuristamme, ne luovat pohjaa kuvalle Suomesta osana Eurooppaa ja maailmaa. Kulttuurimme kansainvälisesti laajalti tunnetut ilmentymät liittyvät usein juuri arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurille on olennaista taiteen ja tuotannon vuorovaikutus. Tästä vuorovaikutuksesta syntyvät keinot arkkitehtuurin kehittämiselle. Suomalaisen arkkitehtuurin uudistuminen edellyttää myös sen teoreettiseen kehittelyyn liittyvän kokeilevan rakentamisen tukemista. Näin voidaan innovaatioille antaa todellisia kehittymisen edellytyksiä. Arkkitehtuurin elinvoima riippuu pitkälti tilaajan kulttuurikäsityksistä ja suunnittelijan taidosta ja motivaatiosta. Arkkitehtien taiteellinen työskentely ja taiteidenvälinen toiminta vaativat riittävät taloudelliset edellytykset. Arkkitehtuuriin kohdistuvaa taiteen tukea tulee kehittää niin, että tuen määrä heijastaa arkkitehtuurin kulttuuripoliittista merkitystä. [ 11 ] Opetusministeriö vahvistaa määrätietoisesti arkkitehtuurin asemaa suomalaisessa taide- ja kulttuurielämässä. 4.4 Alan ammatillinen koulutus Arkkitehdin ammattitaito perustuu vankan suunnittelutaidon lisäksi rakennustaiteen, rakennussuojelun ja rakennustekniikan osaamiseen, ympäristön ja yhteiskunnan ymmärtämiseen sekä rakentamisen prosessien hallintaan. Arkkitehtikoulutuksen tulee tapahtua elävässä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutukseen tulee liittyä keskeisenä osana sekä tutkimus että tiedon käytäntöön soveltaminen. Näin saadaan aikaan hedelmällinen vuorovaikutus koulujen ja käytännön välille, suunnataan tutkimusta tarkoituksenmukaisesti ja varmistetaan huippuosaaminen. [ 15 ] Rakennusalan koulutusta kehitetään siten, että rakentamisessa toimivat ammattilaiset ymmärtävät suunnittelun ja toteuttamisen korkean laadun merkityksen. Rakennusalan ammattikoulutukseen sen kaikilla tasoilla sisällytetään myös rakentamisen historian ja arkkitehtuurin perusteiden opetusta. [ 16 ] Arkkitehtikoulutuksessa annetaan mahdollisuus opetusta havainnollistavien ja tutkimustyötä täydentävien koerakentamiskohteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.