Tiedoksi!
Andra
---------- Forwarded message ----------
From: TEM <no-reply(a)tem.fi>
Date: 2012/5/7
Subject: TEM tiedote: Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja
syrjimättömyys
To: andraaldeapartanen(a)gmail.com
Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote 092/2012
7.5.2012
Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys
Helsingin yliopistossa on valmistunut tutkimusraportti, jossa tarkastellaan
syrjinnän ilmenemistä suomalaisessa työelämässä olemassa olevan
tutkimustiedon perusteella. Tarkastelun kohteena ovat kaikki
yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet. Lisäksi raportti
sisältää tulokset ensi kertaa Suomessa toteutetusta varsinaisesta
kenttäkokeesta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää
etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Tutkimusraportti luovutettiin
työministeri Lauri Ihalaiselle 7.päivänä toukokuuta.
-Suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteissa jää piiloon.
Työnhakija ei ehkä itse tunnista joutuneensa syrjityksi tai syrjivästä
kohtelusta ei ilmoiteta viranomaisille. Suomen laki kieltää syrjinnän
työelämässä yksiselitteisesti. Meillä on toimivat valvontamekanismit ja
valituskanavat syrjinnästä ilmoittamiseksi, mutta siitä tarvitaan myös
tutkimustietoa, Ihalainen totesi.
-Ensimmäistä kertaa meillä on nyt käytössämme kattava tietopaketti
suomalaisen työelämän syrjintätilanteesta. Tutkimusraportin perusteella
pystymme muodostamaan kokonaisvaltaisen arvion eri väestöryhmiin
kohdistuvasta syrjinnästä työsuhteen eri vaiheissa. Raportissa esitetyt
ehdotukset antavat erinomaiset eväät kansallisen syrjinnän
seurantajärjestelmän kehittämiseen, sanoi Ihalainen.
Raportti tuo esiin myös suomalaisen syrjintätutkimuksen aukkokohtia.
Esimerkiksi romanien, vammaisten sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen
tilanteesta on vain vähän tietoa. Rekrytointisyrjintää koskeva kenttäkoe
osoittaa, että esimerkiksi työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa
työhaastatteluun pääsyä. Lisäksi tietyt alat näyttävät olevan vahvasti
sukupuolittuneita.
-Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien
työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä. Yksittäisen
tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta tulokset antavat selkeitä
viitteitä siitä, että asenteissa on tarkistamisen varaa. Olemme asettaneet
tavoitteeksi, että Suomen työelämä on vuonna 2020 Euroopan paras. Tässä
onnistumme, kun kaikki väestöryhmät pääsevät tasapuolisesti kiinni
työelämään.
Tutkimusraportin YES-Yhdenvertaisuus Etusijalle [https://www.tem.fi/index.**
phtml?s=3128 <https://www.tem.fi/index.phtml?s=3128>]
-hanke.
Lisätietoja:
hankepäällikkö Liisa Männistö, TEM, puh. 050 396 3655
vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen, TEM, puh. 050 396 0195
Tiedote TEM:n sivuilla:
http://www.tem.fi/?s=2467&**89506_m=106488<http://www.tem.fi/?s=2467&89506_m=106488>
--
Mikäli haluat muuttaa tilaustietojasi ja poistua postituslistalta, klikkaa
alla olevaa linkkiä.
http://www.tem.fi/index.phtml?**s=225&cs=84aaf612&email=**andraaldeapartanen%40gmail.com<http://www.tem.fi/index.phtml?s=225&cs=84aaf612&email=andraaldeapartanen%40…>
Mahdolliset listaa koskevat kysymykset voit lähettää osoitteeseen:
info(a)tem.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö
--
Kaikkea hyvää! All the best! Numai bine!
Andra :)
_______________________________________________
Kyk mailing list
Kyk(a)lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/kyk
Tervetuloa OpinTori 2012 -tilaisuuteen!
Opetuksen ja koulutuksen teemapäivä OpinTori 2012 järjestetään neljättä kertaa torstaina
10.5.2012 klo 8.30 - 15.30 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella salissa HU106.
OpinTorin teemana on opiskelijalähtöisyys.
Tapahtumassa jaetaan Oulun yliopiston opetuksen, ohjauksen, opiskelun ja oppimisen hyviä käytänteitä ja keskustellaan koulutuksen ajankohtaisista aiheista.
Tilaisuus on tarkoitettu koko Oulun yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille.
OpinTorin ohjelma löytyy osoitteesta
http://www.oulu.fi/opintori/opintori2012/
Ilmoittaudu OpinTorille osoitteessa
http://www.oulu.fi/opintori/opintori2012/ilmoittautuminen.htm
7.5.2012 mennessä.
Ystävällisin terveisin
Tiina Salmijärvi
------------------------
Tiina Salmijärvi
tiina.salmijarvi(at)oulu.fi
Huippuopettajat ESR -hanke
Kasvatustieteiden tiedekunta
p. 08 - 553 3812
_______________________________________________
Kyk mailing list
Kyk(a)lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/kyk
Tiedoksi!
Andra
---------- Forwarded message ----------
From: Tanja Konttinen <Tanja.Konttinen(a)nuorisotutkimus.fi>
Date: 2012/4/26
Subject: [nuotta] Nuorisotutkimus-lehti 1/2012 on ilmestynyt - Osallisuus
ja osallistuminen
To: "nuotta(a)list.alli.fi" <nuotta(a)list.alli.fi>
*Nuorisotutkimus 1/2012*
*Osallisuus ja osallistuminen*
** **
****
*Tilaa teemanumero:
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog/lehti/nuorisotutkimus-1-2012*
* *
* *
*Nuorisotutkimus-lehden kotisivu:*
*http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuorisotutkimus-lehti*****
** **
** **
** **
** **
** **
** **
** **
** **
****
** **
Nuorisotutkimus-lehden numeron 1/2012 teemana on lasten ja nuorten
osallisuus ja osallistuminen. Lasten ja nuorten osallistuminen on oikeus,
mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, ei ole niin selvää. Esimerkiksi sitä,
miten osallistumisesta voitaisiin tehdä lapsille ja nuorille palkitsevampaa
on arvioitu enemmän kuin osallistumisen vaikutuksia.****
** **
Vilja Laaksosen tekee artikkelissaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvaa
vertailevaa analyysia siitä, miten lasten osallistumista ja toimijuutta
voidaan tukea vuorovaikutustaitoja kehittämällä. Kristiina Eskelisen ja
Noora Pyyryn artikkeleissa paneudutaan osallistaviin tutkimusmenetelmiin.
Leena Haanpään ja Piia af Ursinin artikkelissa tarkastellaan nuorten
valmiutta ja kiinnostusta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
heitä itseään koskevissa asioissa. Sakari Suutarisen ja Kari Törmäkankaan
artikkelissa tarkastellaan osallistumisen rakenteita ja suomalaisten
nuorten osallistumista eurooppalaisten vertailuaineistojen valossa.****
* *
*Sisällysluettelo*
** **
*Pääkirjoitus <#136ee68c36c12c33_paakirjoitus>*
Ulla-Maija Salo****
Lapsia, nuoria ja osallistujia****
** **
*Artikkelit*
Vilja Laaksonen****
Vuorovaikutustaidot ja lasten osallistuminen vertaisryhmässä. Katsaus
monitieteiseen tutkimuskirjallisuuteen.****
** **
Kristiina Eskelinen****
Iltapäivätoiminnan osallistumisen tilat ja puhuvat kuvat ****
** **
Noora Pyyry****
Nuorten osallisuus tutkimuksessa. Menetelmällisiä kysymyksiä ja
vastausyrityksiä****
** **
Piia af Ursin & Leena Haanpää****
Nuorten osallistuminen luupin alla. Kyselytutkimus lounaissuomalaisten
nuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.****
** **
Sakari Suutarinen & Kari Törmäkangas****
Nuorten laittomaan aktivismiin valmiuden yhteys
maahanmuuttajakriittisyyteen ja osallisuuskokemuksiin koulussa****
** **
*Lektiot*
Tiina Nikkola****
Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä****
** **
Minna Saarinen****
Sosiaalisen elämän kehykset. Kampus-ohjelman opiskelijoiden sosiaalinen
asema tuetussa aikuisopiskelussa ja vapaa-ajalla.****
** **
*Katsaukset*
Anu Alanko ****
Osallisuusryhmä lasten ja nuorten osallistumisen tilana ****
** **
*Puheenvuorot*
Tiina Karhuvirta & Sinikka Mäntysalo-Lamppu****
Näkymätön ja hajuton oppilaskuntatoiminta ei yllä tavoitteisiin ****
** **
*Arviot*
Noora Mäenpää****
Lapsinäkökulman lähteillä****
** **
Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo****
English summaries <#136ee68c36c12c33_english> ****
** **
* *
*Pääkirjoitus*
*Lapsia, nuoria ja osallistujia*
** **
Tutkimuksellisesti lapsia ja nuoria on hankala mahduttaa samoihin kansiin,
sillä lapsuudentutkimuksen ja nuorisotutkimuksen teoreettiset ideat ja
metodologiset keskustelut ovat kulkeneet omia polkujaan. Esimerkiksi tämän
teemanumeron yhden artikkelin nimetön arvioija otti kohtalaisen tiukasti
kantaa siihen, milloin todella voidaan puhua lasten ja nuorten
tutkimuksesta. Hän kehotti kirjoittajaa miettimään, milloin lapsia
tutkivasta teoksesta otettu viite sopii selittämään nuorisotutkimusta.
Arvioija pani paitsi artikkelin kirjoittajan, myös minut miettimään asiaa.
Kiitos sinulle nimettömänä pysyttelevä kollegani, tiedät kyllä kenelle
kiitokset tässä kulkevat.****
Lapsuudentutkimus on asemoitunut ikään kuin nuorisotutkimuksen
pikkusiskoksi. Kun molemmat teoretisoivat iän kulttuurisia ja sosiaalisia
merkityksiä, niillä on väistämättä myös tämä keskinäinen ikäero.
Lapsuudentutkimus on tutkimusalana nuorempi ja myös sen tutkimuskohteet
ovat nuorempia. Perinteisesti lapsia on tutkittu institutionaalisissa ja
virallisissa ympäristöissä, useimmiten päiväkodissa ja koulussa. Samaan
aikaan isosisko on huidellut kavereidensa kanssa omilla teillään. Tuon
riehakkaan isosiskon tekemisiä on lapsuudentutkimuksessa pidetty silmällä
ja sen myötä tutkimuksen kohteiksi ovat tulleet myös pikkusiskon kaverit,
heidän sosiaaliset ja kulttuuriset maailmansa sekä monet informaalit ilmiöt
kuten esimerkiksi lasten kuluttaminen ja mediaympäristöt. Nyt, kun
pikkusiskokin on varttunut, tutkimukselliset intressit ja metodologiset
kiinnostuksen kohteet näyttävät leikkaavan entistä useammin.
Monitieteisellä yhteiskuntatieteellisesti orientoituneella
tutkimuskentällä, jossa erilaiset kultuurintutkimuksen,
sukupuolentutkimuksen, tilan ja ruumiillisuuden problematisoinnit
leikkaavat, yhteistyö alkaa olla luontevaa. Ilmiöt voivat saada erilaisia
teoreettisia ja metodologisia painotuksia, mutta sosiaaliset, poliittiset
ja kulttuuriset maailmat ovat jaettuja. Ehkä vielä niin ajateltuna, että
jakaminen ymmärretään tässä sanan molemmissa merkityksissä: yhtäältä
yhteisenä ja jaettuna, toisaalta erillisenä ja jaettuna.****
Osallistuminen on epäilemättä yksi tällainen jaettu alue ja siihen tässä
teemanumerossa tartutaan. Huolimatta siitä, tai juuri siksi, että
osallistuminen on jotensakin hämärä alue. Lasten ja nuorten osallistuminen
on oikeus ja teoriassa tämä kutakuinkin noin ymmärretäänkin, mutta mitä se
käytännössä tarkoittaa, ei ole niin selvää. Tie hyvistä aikomuksista ja
periaatteista käytäntöjen tasolle ei aina ole ollut mutkaton. Enemmän on
esimerkiksi arvioitu sitä, miten osallistumisesta voitaisiin tehdä lapsille
ja nuorille palkitsevampaa, kun taas osallistumisen vaikutukset ovat
jääneet vähemmälle huomiolle. Aloitteiden määrä kun ei ole tae
lopputuloksesta. ****
Ymmärrys osallistumisesta on perinteisesti rajoittunut instituutioihin ja
rakenteisiin, joissa poliittisia päätöksiä tehdään, vaikka osallistuminen
on vähä vähältä murentunut myös pieniksi ja henkilökohtaisemmiksi
kysymyksiksi. Tällä on ollut seuraamuksia erityisesti nuorten
osallistumisen tapoihin ja keinovalikoimiin, kun se on voinut tarkoittaa
myös aikuisen auktoriteetin haastamista ja vastustamista. Lasten ja nuorten
osallistuminen näyttää useimmiten asettuvan analyysin kohteeksi (aikuisten
rakentamissa) institutionaalisissa kehyksissä. Niin myös tämän teemanumeron
teksteissä. ****
Vilja Laaksosen tekee artikkelissaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvaa
vertailevaa analyysia siitä, miten lasten osallistumista ja toimijuutta
voidaan tukea vuorovaikutustaitoja kehittämällä. Ongelmanratkaisu,
yhteistyö ja taito asettua toisen asemaan ovat tärkeitä taitoja lapselle,
mutta vertaissuhteilla on vaikutusta myös myöhemmässä, nuoren ja aikuisen
elämässä. Vertaissuhteet ymmärretään tässä yhtenä kehityksen kontekstina,
jossa lapsi oppii osallistumisen avulla. ****
Kristiina Eskelisen ja Noora Pyyryn artikkeleissa paneudutaan osallistaviin
tutkimusmenetelmiin. Molempia artikkeleita ohjaa metodologinen mielenkiinto
ja se, mitä osallistavat menetelmät tarkoittavat silloin, kun tutkimusta
tehdään lasten ja nuorten kanssa. Avuksi otetaan kamerat ja kuvaajien
tulkinnat valokuvista. Eskelinen analysoi koululaisten
institutionalisoituja, aikuisten suunnittelemia, aikatauluttamia ja
valvomia iltapäiviä sekä sitä, millaisen lähtökohdan nämä muodostavat
lasten osallistumiselle. Lasten ottamat valokuvat kertovat usein siitä,
minne aikuisten valvonta ei yllä, mutta mihin tutkija otetaan tällä kertaa
mukaan. Pyyry tarkastelee teini-ikäisten tyttöjen tapoja tehdä
hengailemalla kaupunkitilaa ja ei-organisoitua vapaa-aikaa omakseen.
Artikkelissa rakennetaan ymmärrystä materiaalisesta, fyysisestä ja
metaforisesta tilasta, samalla kun pohditaan tiedon vuorovaikutuksellista
luonnetta ja paikantumista. Uuden tiedon tuottamisen ohella tavoitteena on
saada tutkittavat itse pohtimaan asioita. Tutkijan interventio voi
voimauttaa, mutta tutkija voi myös sokeutua asioiden joillekin puolille ja
herättää jopa turhia toiveita.****
Leena Haanpään ja Piia af Ursinin artikkelissa tarkastellaan nuorten
valmiutta ja kiinnostusta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
heitä itseään koskevissa asioissa. Analyysi perustuu lomakekyselyyn ja
osoittaa, että valtaosa vastaajista haluaa vaikuttaa jokapäiväisiin oman
elämänsä asioihin. Tunne siitä, että tulee kuulluksi ja vakavasti otetuksi
on tärkeää. Tosin tämä edellyttää sekä tietoa että myös mahdollisuutta
osallistua. Sakari Suutarisen ja Kari Törmäkankaan artikkelissa siirrytään
etäämmälle toimijuudesta tarkastelemaan osallistumisen rakenteita ja
suomalaisten nuorten osallistumista eurooppalaisten vertailuaineistojen
valossa. Erityisen kiinnostuksen kohteeksi kirjoittajat nostavat laittomaan
toimintaan valmiit ja maahanmuuttajiin negatiivisesti suhtautuvat
suomalaiset nuoret, heidän myönteisen suhtautumisen väkivallan käyttöön ja
heidän määränsä lisääntymisen. ****
Katsaus-osiossa Anu Alanko pohtii, miten alueellinen osallisuusryhmä toimii
lasten ja nuorten osallistumisen tilana. Tiina Karhuvirta ja Sinikka
Mäntysalo-Lamppu ottavat puheenvuorossaan kantaa näkymättömään ja
hajuttomaan oppilaskuntatoimintaan. Lektioissa Tiina Nikkola kuvaa
syyllisyyden kehittymistä syntipukki-ilmiöksi ja Minna Saarinen vammaisten
nuorten jäämistä sivuun vertaisverkostoista. Lopuksi Noora Mäenpää arvioi
tämänhetkistä lapsinäkökulmaista tutkimusta. ****
Vaikka lasten ja nuorten osallisuutta haluttaisiinkin edistää, lehden
kirjoituksista piirtyy vaikutelma, etteivät oppilaat pääse aidosti
vaikuttamaan kouluarkeaan koskeviin päätöksiin. Miten saada lasten ja
nuorten osallistuminen näkyväksi? Siitä tässä teemanumerossa puhutaan.****
** **
Ulla-Maija Salo****
** **
** **
*English summaries*
** **
*Peer Interaction Skills and Children’s Participation in a Peer Group. A
multi-disciplinary literature review*
*Vilja Laaksonen*
The Finnish Journal of Youth Research****
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (1), 3–19****
** **
Participation as an active member of a children’s peer group requires
acceptance by one’s peers. As children interact with their peers from an
early age, problem-solving, co-operation, and being reciprocal are
important skills for children to acquire even before they enter school.
This article investigates how peer interaction skills, participation, and
peer group dynamics have been studied in the multi-disciplinary research
studies published during 1998–2009. Special attention is paid to children’s
peer relationships and to the challenges, such as rejection and bullying,
that can prevent active participation within a peer group. To date, little
is known about how children’s developing peer interaction skills are
connected to the bullying phenomenon. It should also be noted that
experiences of harmful peer relationships during childhood may have
lingering negative effects in adolescence. This article seeks to increase
understanding of how children’s participation can be supported by the
development of children’s peer interaction skills. ****
** **
*Participation in After-School Activities. The voice of images *
*Kristiina Eskelinen*
The Finnish Journal of Youth Research****
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (1), 20–34****
** **
This article explores the concept of after-school activities for school
children. The aim is to determine to what extent supervised and controlled
after-school activities encourage the participation of children and how it
is evident in photographs taken by them. The article examines the visual
ethnographic data collected with a group of children (37) participating in
after-school activities in May 2010. Analysing methods are explored and a
number of preliminary analyses using a relational and spatial lens are
presented, while reflecting on the children’s participation in afternoon
activities. The term ‘the voice of images’ is intended to convey a kind of
photo elicitation, a way of looking at the photos and talking about them
with the children, while reading and listening to them. The data contain a
large number of photographs from the school grounds where children spend
several hours a day. The images portray different types of action. At the
same time, they also convey a sense of other possibilities and spaces for
participation. An attempt is made to analyse these diverse actions (and
participation) – doing, moving, being, waiting, facing and communicating –
through the concepts of territory and territoriality. Participation in
after-school activities would appear to be created through social and
spatial relations between children and adults and between different groups
of children, boundary communications and inclusion. ****
** **
*Participatory Methods in Youth Research*
*Noora Pyyry*
The Finnish Journal of Youth Research****
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (1), 35–53****
This article discusses youth participation in research and describes the
methods that can be used to promote it. The discussion draws on the ongoing
debate about ethics in youth research. The methods discussed are part of
research which aims to shed light on teenage girls’ hanging-out practices.
The methodology is informed by feminist and ethnographic research practice,
and participatory research epistemology. The choice of methods can be
understood in the ethical light of understanding young people as active
subjects in society. Their place in the research is thus central and the
researcher has endeavoured to work with them rather than on them. The
emphasis is on participation, which allows for multiple interpretations,
and knowledge is thus seen as situated and co-constructed. The aim is to
find alternative ways of producing scientific ‘data’, based on the young
people’s participation in the research; they took part in the data
production and interpretation, which continued throughout the field work.
As a part of the project, the participants conducted peer interviews and
took photographs of urban spaces of special importance for them. The photos
were later used to stimulate interview interaction. Participatory mental
maps were produced collaboratively and used in group interviews. The
methods and outcomes of the project were evaluated together with the
participants. The aim is to further develop methods for capturing the
marginal knowledge of young people, and for approaching everyday life and
the ways in which teenagers are active and socially productive in their
urban environments. ****
** **
*Youngsters’ Participation in Focus: A survey of the societal participation
of adolescents in Southwest Finland*
*Piia-Kaisa Ursin & Leena Haanpää*
The Finnish Journal of Youth Research****
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (1), 54–69****
** **
This article examines the participatory practices of young people, their
interests, as well as their opportunities and abilities to participate in
both social decision-making and in matters relating to their own lives. The
study is based on data collected at the Turku Institute for Child and Youth
Research at the University of Turku in a project called Youngsters in
focus. The project aims to strengthen the participation of children and
young people. Within the project, a survey targeted at pupils in the 6th
and 9th grade was carried out at schools in Southwest Finland in autumn
2010. The collected data produced diverse information on the living
conditions, thoughts and desires of children and young people in these
areas. Respondents totalled 5,305 altogether. Findings showed that
youngsters wanted to take part in decision-making at school. However, they
were less willing to participate in other issues outside of school. The
main predictors behind the young people’s participation were their own
interest and a politically active role model in their social environment.
Unwillingness to participate was linked to a lack of interest, a lack of
ability and a lack of confidence about whether they would really be
listened to. ****
** **
*The Connection between Young People’s Readiness for Immigrant-Critical
Activism and their *
*Participation at School*
Sakari Suutarinen & Kari Törmäkangas****
The Finnish Journal of Youth Research****
(“Nuorisotutkimus”) Vol 30, (1), 70–89****
** **
The main purpose of this article is to study changes in civil obedience and
negative attitudes towards immigrants among 14-year-old adolescents by
using two international sample studies. The first of these studies, by the
IEA (the International Association for the Evaluation of Educational
Achievement) was accomplished in 1999 (CIVED) and the other in 2009 (ICCS).
The Finnish results were compared with the Nordic countries and with the
majority of European countries. It was found that the number of adolescents
who are willing to commit illegal activities or who have negative attitudes
towards immigrants has clearly increased in Finland and in certain other
countries, such as England. These young people are called
immigrant-critical activists. Finnish immigrant-critical activists
displayed less negative attitudes towards the use of violence than peers of
the same age in general. More negativity was demonstrated by this group
when it came to school functions such as relations with teachers, freedom
of expression and overall participation in school activities. Few home
background variables were found that would differentiate the group from
other pupils. The only difference concerned parental interest in politics,
which was less apparent among the immigrant-critical group. The main aim of
this article is to explain the influence of school circumstances on illegal
social activity (spray-painting protest slogans, blocking traffic or
occupying public buildings). Findings indicate that it is not improbable
that school has an important role in providing a context for radical
activism.****
** **
** **
** **
********************************
Tanja Konttinen****
toimitussihteeri
Nuorisotutkimusseura ry.
Asemapäällikönkatu 1 (2. krs.), 00520 Helsinki****
sposti: tanja.konttinen(a)nuorisotutkimus.fi
puh. 020 755 2652, GSM 044 416 5311****
www.nuorisotutkimusseura.fi****www.kommentti.fi****
* *
** **
--
Kaikkea hyvää! All the best! Numai bine!
Andra :)
_______________________________________________
Kyk mailing list
Kyk(a)lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/kyk
Hei,
työsuhteeni Oulun yliopistolla päättyy 30.4.2012. Samalla katkeaa sposti-osoitteeni ja työkännykkäni toiminta. Jatkossa minut tavoittaa Kajaanin ammattikorkeakoululta. Uusi 'allekirjoitus' tulee voimaan 1.5. -->
Jonna Kalermo
Project researcher, Kajaani University of Applied Sciences
CSE Driving Simulation Center
P.O.Box 52 (Kuntokatu 5), 87101 KAJAANI, FINLAND
Gsm: +358 44 7101 049
Email: jonna.kalermo(a)kajak.fi
Kiitos kaikille yhteistyöstä, jota olen kanssanne saanut tehdä!
--Jonna K.
***********************************************************
Jonna Kalermo
Project researcher, Metis-project
Kajaani University Consortium
CEMIS-Oulu
P.O.Box 51 (Kehräämöntie 7), 87101 KAJAANI, FINLAND
Gsm: +358 40 181 3095
***********************************************************
_______________________________________________
Kyk mailing list
Kyk(a)lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/kyk