Tiedoksi! Andra

________________________________ Andra Aldea-Partanen Ph.D. Candidate, Sociologist/jatko-opiskelija, sosiologi

University of Oulu Faculty of Education Sociology and Environmental Education ________________________________ Lähettäjä: intra.lists@iforum.oulu.fi [intra.lists@iforum.oulu.fi] käyttäjän Riitta-Liisa Korkeamäki [riitta-liisa.korkeamaki@oulu.fi] puolesta Lähetetty: 17. kesäkuuta 2012 20:31 Vastaanottaja: tutkimus@ktk.oulu.fi Aihe: [tutkimus] FW: Tiedote: Uudistukset näännyttävät niin koululaisen kuin työntekijän

Tiedoksenne

Riitta-Liisa

From: Jyväskylän yliopisto ktl-tiedotus [mailto:ktl-tiedotus@ktl.jyu.fi] Sent: 15. kesäkuuta 2012 12:13 To: ktl-tiedotus@jyu.fi Subject: Tiedote: Uudistukset näännyttävät niin koululaisen kuin työntekijän

Hyvä vastaanottaja,

alla oleva tiedote on lähetetty kasvatustieteellisten tiedekuntien ja laitosten avainhenkilöille. Sitä saa mielellään toimittaa muillekin tiedekunnassasi/laitoksellasi. Tarkoitus on edistää kasvatusta ja koulutusta koskevan tiedon välittymistä tiedeyhteisössä. Mikäli haluat pois jakelulistalta tai viestien kulkevan muuta kautta, niin ilmoittaisitko minulle.

Ystävällisin terveisin Jouni Sojakka

Julkaisupäällikkö, yksikön johtaja Koulutuksen tutkimuslaitos Julkaisu- ja viestintäyksikkö jouni.sojakka@jyu.fimailto:jouni.sojakka@jyu.fi P. 040 805 4287

Suomen kasvatustieteellinen seura tiedottaa

Tiedote 15.6.2012

Uudistukset näännyttävät niin koululaisen kuin työntekijän

Suomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty innokkaasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Uudistuksia ovat siivittäneet kansainväliset virtaukset kuten markkinavetoinen uusliberalismi ja yritysmaailmasta tuttu julkisjohtaminen. Peruskoulussa kuntien autonomiaa ja vanhempien valtaa on lisätty sekä rahoitusperustaa muutettu. Kaikkein radikaaleimmin on uudistettu yliopistoa. Arviointi ja tulosvastuullisuus läpäisevät koko koulutusjärjestelmän. Koulutuksessa yksilöllinen valinnanvapaus ja erinomaisuuden tavoittelu ovat nousseet kilpailemaan tasa-arvon kanssa. Uutta koulutuspolitiikkaa perustellaan tehokkuudella, laadun kohottamisella ja kansainvälisellä kilpailukyvyllä, mutta uudistusten tahattomia yhteiskunnallisia seurauksia ei tuoda riittävästi esille.

Uusi teos Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys tunkeutuu poliittisen retoriikan taakse. Joukko Euroopan johtavia koulutussosiologeja ja suomalaisia kasvatustieteilijöitä tarkastelee koulutusta yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teoksessa selvitetään muun muussa uuden markkinavetoisen politiikan vaikutuksia koulutukseen ja kasvatukseen. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkijat, ja sen on julkaissut Suomen kasvatustieteellinen seura. Juhlakirja on omistettu 16.6. 60 vuotta täyttävälle Risto Rinteelle.

Korkeakoulutus ei takaa hyviä tuloja

Suomea pidetään tietoyhteiskuntana ja korkeasti koulutettujen maana. Suomi menestyy PISA-arvioinneissa, ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee 60–70 prosenttia nuorista. Melkein kolmannes väestöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa luotetaan siihen, että koulutus tuo hyvinvointia niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin.

– Kysyä kuitenkin voi, kuinka kauan koulutustason nostamiseen vielä kannattaa sijoittaa, kun myös matalan palkkatason maissa koulutetaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa, joka tekee työnsä halvemmalla kuin suomalainen. Esimerkiksi Nokia on jo irtisanonut insinöörejään eri puolilla Eurooppaa, professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta arvioi.

Tulevaisuudessa akateeminen tutkinto ei enää takaa hyvää toimeentuloa, vaan eriarvoistuminen yltää myös koulutettuun työvoimaan. Eriarvoisuus kasvaa paitsi maailmanlaajuisesti myös Suomessa.

– Tietotyöläistä ei verratakaan enää naapurin insinööriin, vaan työstä käydään globaalia huutokauppaa.. Halvimmalla työn tekevät saavat työpaikan tässä kilpailussa, Joel Kivirauma jatkaa.

Korkeasti koulutettuja on työmarkkinoilla myös runsaasti, ja suuret tulot keskittyvät harvoille huipuille. Tavallinen korkeakoulutettu joutuu tyytymään aiempaa vaatimattomampiin tehtäviin, laihempaan tilipussiin ja heikompiin elinoloihin. Olisiko siis syytä investoida pikemmin perussivistykseen kuin korkeakoulutukseen?

Työntekijät elinikäisen oppimisen juoksupyörässä

1990-luvulta asti on puhuttu elinikäisestä oppimisesta yksilöiden markkinakelpoisuuden ja kansakuntien kilpailukyvyn edistäjänä. Jatkuvan kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen hyödyllisyyttä mitataan lopulta yritysten taloudellisena kasvuna ja osakkeenomistajien voittoina.

– Yksilön kilpailukyky näkyy siinä, kuinka hyvin hän pystyy lyömään laudalta kilpailijoitaan työmarkkinoilla. Yrityksen arvon taas määrittelee se, kuinka suuria voittoja se tuottaa omistajilleen. Itsensä kehittämisen tarve ei nouse yksilöstä itsestään vaan markkinoilta. Viime kädessä markkinat sanelevat sen, millaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan ja millainen kansalaisen tulisi nykypäivänä olla, professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta kärjistää.

Nykyään voitontavoittelusta onkin tullut kouluttautumisen päämäärä. Myös aiemmin aikuiskoulutuksella vallanpitäjät ovat ohjanneet kansaa toimimaan haluamallaan tavalla: esimerkiksi 1800-luvulla sivistyneistö ohjasi talonpoikia ja rahvasta lukemaan Raamattua ja toimimaan kansallisvaltion hyväksi. Kristillisen uskon ja nationalististen ajatusten sijaan itsestäänselvyytenä otetaan nyt markkinatalouden lait ja voitontavoittelu.

– Kansalaisten on pakko lähteä mukaan selviytymiskilpailuun – kunniallisia vaihtoehtoja ei juuri ole eikä työelämän ulkopuolelle ole varaa joutua. Joko elinikäinen oppija sinnittelee vauhdissa mukana tai putoaa sosiaalisten verkostojen ja toimeentulon ulkopuolelle, havainnollistaa Silvennoinen.

Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä?

Ruotsissa uusliberalistinen koulutuspolitiikka on edennyt Suomea pidemmälle, vaikka naapuria on pidetty perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallimaana. Ruotsissa jo joka neljäs lukiolainen saa oppinsa yksityisissä vapaakouluissa, ja suurin maassa toimiva koulutusyhtiö omistaa jo yli kaksisataa koulua. Vapaa kouluvalinta on lisännyt sosiaalista ja kulttuurista eriarvoistumista, ja vanhempien valta kouluun on kasvanut.

Vaikka globalisaatio luo paineita yhtenäistää koulutusta, esimerkiksi koulun arviointikäytännöistä päätetään kuitenkin viime kädessä paikallisesti. Näyttäisikin siltä, että Suomi on kyennyt säilyttämään omaperäisen koulujärjestelmänsä ylikansallisista paineista huolimatta.

– Suomessa arviointi poikkeaa muista Pohjoismaista.. Meillä julkinen valta luottaa edelleen vahvasti koulujen toimintaan ja opettajien ammattitaitoon. Opettajien työtä ei kontrolloida, koko ikäluokkaa ei testata eikä koulutusta ole yksityistetty, kuten Ruotsissa, tiivistää professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Kysyä kuitenkin voi, kuinka kauan tilanteemme säilyy nykyisellään.

Lisätietoja: professori Joel Kivirauma, puh. 02 333 8579, joel.kivirauma@utu.fimailto:joel.kivirauma@utu.fi professori Arto Jauhiainen, puh. 02 333 8583, arto.jauhiainen@utu.fimailto:arto.jauhiainen@utu.fi professori Heikki Silvennoinen, puh. 02 333 8853, heikki.silvennoinen@utu.fimailto:heikki.silvennoinen@utu.fi professori Jouni Välijärvi, puh. 050 5677 210, jouni.valijarvi@jyu.fimailto:jouni.valijarvi@jyu.fi julkaisusarjan toimittaja Kaisa Kiuttu, puh. 040 805 4256, kaisa.kiuttu@jyu.fimailto:kaisa.kiuttu@jyu.fi

Julkistettava teos: Joel Kivirauma, Arto Jauhiainen, Piia Seppänen & Tuuli Kaunisto: Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys – Social Perspectives on Education. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 59, 393 sivua, hinta 30 euroa + toimituskulut. Jyväskylä 2012. ISBN 978-952-5401-61-5, ISSN 1458-1094.

Tiedustelut ja tilaukset Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelusta, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fimailto:ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi, tai seuran verkkokaupasta, http://shop.kasvatus.net.

Tiedotteen lähetti

Jouni Sojakka Julkaisupäällikkö, yksikön johtaja Koulutuksen tutkimuslaitos Julkaisu- ja viestintäyksikkö P. 040 805 4287

_______________________________________________ Kyk mailing list Kyk@lists.oulu.fi http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/kyk