Tiedoksi Korkeakoulujen arviointineuvoston tänään ilmestynyt raportti "Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010"

http://www.kka.fi/files/1217/KKA_1710.pdf

terv. Minna

Yhteenveto työryhmän esityksestä:

Vuonna 2005 voimaan tullutta korkeakoulujen tutkinnonuudistusta arvioinut työryhmä esittää, että opinto-oikeus myönnettäisiin yliopistoissa pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon ja kandidaateiksi valmistuneille järjestettäisiin erillinen haku ylempään tutkintoon. Tavoitteena olisi vahvistaa kandidaatin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä sekä yliopistotutkintojen aitoa kaksiportaisuutta. Työryhmä ehdottaa myös joustavuutta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Arvioinnin mukaan kaksiportainen tutkintorakenne ei toimi täysin tavoitellulla tavalla erityisesti yliopistosektorilla. Enemmistö yliopistoista edellyttää ”aitoon kaksiportaisuuteen” siirtymistä. Kandidaatin tutkinnon työmarkkinakelpoisuuden puuttuminen nähdään ongelmana.

Aidon kaksiportaisuuden toteuttamiseksi arviointiryhmä suosittelee opinto-oikeuden myöntämistä pääsääntöisesti vain alempaan korkeakoulututkintoon ja erillisen haun järjestämistä kandidaateiksi valmistuneille ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta tulisi suorittaa kevyesti, joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti korkeakoulun omien painopisteiden mukaan.

 Arviointiryhmä pitää tutkinnonuudistusta yleisesti ottaen merkittävänä, lyhyessä ajassa suoritettuna kansallisena kehittämisprojektina, jonka organisointi sujui hyvin. Alakohtaisella yhteistyöllä oli tutkinnonuudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen merkitys.

Opintoaikojen nopeutus ei toteutunut

 Arviointiraportissa todetaan, että ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tulee kehittää edelleen työelämäläheisenä tutkintona. Nykymuotoinen tutkinnon toteutustapa tulee säilyttää, mutta sen rinnalle tulisi luoda tapa, jossa työelämän kokemusvaatimuksesta voitaisiin joustaa ja mahdollistaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kokopäiväopiskeluna. Vaihtoehtoja kaivataan erityisesti nuorille, joilla ei ole työkokemusta ja ulkomaisille opiskelijoille. Työryhmä ehdottaa myös, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeeksi otetaan maisteri (AMK).

Liikkuvuuden lisäämiseksi alempien korkeakoulututkintojen sisältöjä tulee muokata, jotta ne antaisivat paremmat valmiudet valita tarkempi suuntautuminen vasta siirryttäessä ylempään korkeakoulututkintoon. Raportissa suositellaan myös opintojen hyväksilukemisen ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen selkiyttämistä.

 Tutkinnonuudistuksen tavoitteisiin sisältynyt opintoaikojen lyhentäminen on arvioinnin mukaan jäänyt toteutumatta. Opintoaikojen lyhentämiseksi tarvitaan opintosuunnitelmiin, ohjaukseen ja opintososiaalisiin seikkoihin liittyviä toimenpiteitä. Alemman korkeakoulututkinnon suunnittelu omaksi kokonaisuudekseen selkiyttäisi tutkintorakenteen kaksiportaisuutta, mikä voisi lyhentää opintoaikoja ja vähentää keskeyttämisiä. Korkeakoulujen tulee tehdä opintojen alusta asti systemaattista opiskelijoiden ajankäytön seurantaa opintojen kuormittavuuden arvioinnin tueksi.

 Arviointiryhmän mukaan tutkinnonuudistukselle asetetuista tavoitteista täysin toteutuneina voidaan pitää yhteisen opintopistejärjestelmän (European Credit Transfer System) käyttöönottoa ja ammattikorkeakoulujen toisen syklin tutkintoon sekä sen työelämäläheisyyteen liittyvä kehitystyötä.

Osin toteutuneina ryhmä pitää siirtymistä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, kandidaatin tutkinnon aseman vahvistamista, maisteriohjelmien toteuttamista, kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä, opintojen mitoituksen kehittämistä ja osaamislähtöisyyden vahvistamista.

 Opetussuunnitelmien uudistamistyö avasi molemmilla korkeakoulusektoreilla keskustelun tutkintojen työelämäläheisyydestä ja osaamisperustaisuudesta sekä korosti korkeakoulujen vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista.

_ _ _

 Tutkintorakenteen uudistaminen sai alkunsa Bolognan julistuksesta vuonna 1999. Tavoitteena oli rakentaa tutkinnot kaksiportaisiksi, kansainvälisesti ymmärrettäviksi ja vertailtaviksi sekä luoda yhtenäinen opintojen mitoitusjärjestelmä. Uusi tutkintorakenne ja opintopistejärjestelmä tulivat voimaan Suomen korkeakouluissa vuonna 2005.