YLIOPISTON JA LAITOSTEN HALLINTO V 2010
Yliopiston hallinto uudistuu vuoden vaihteessa ja samalla muuttuu myös laitosten hallinto. Vielä ei ole kuitenkaan päätetty, kuinka laitosten hallinto järjestetään. Ennen kaikkea, onko laitosneuvostoja ja jos on, kuinka suuria ne ovat. Näkymiä ja vaihtoehtoja esiteltiin lyhyesti laitosneuvoston kokouksessa, mutta laajempaa keskustelua varten tässä viestissä esitetään samoja asioita. Tiedekuntaneuvosto käy lähetekeskustelun laitosten organisoitumisesta tiistaina 15.9. Ottakaa yhteyttä tdk-neuvoston edustajiin, jos haluatte saada näkemyksenne esille tätä ennen.
PÄÄTETYT ASIAT: HALLINTO LAITOSTEN YLÄPUOLELLA
Laitostason yläpuolella on seuraavat keskeiset toimielimet:
Yliopiston hallitus, jossa on viisi ulkopuolista jäsentä. Tämä on jo valittu, ja yhtenä ensimmäisenä tehtävänään valitsee yliopiston rehtorin.
Yliopistokollegio valitaan vaaleilla 15.10. Kollegiossa on 8 professorien, 6 keskiryhmien ja 6 opiskelijoiden edustajaa. Yliopistokollegion keskeinen tehtävä on valita seuraava hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Tällä välin kollegio vuosittain vahvistaa tilinpäätöksen ja päättyy vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille.
Rehtori nimittää yliopiston tutkimus- ja koulutusneuvostot. Näiden tehtävät tulevat todennäköisesti olemaan laajempia kuin nykyisten vastaavien elinten.
Tiedekuntaneuvostot valitaan vaaleilla 15.10. Luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 8 professoria, 6 keskiryhmien edustajaa ja 2 opiskelijoiden edustajaa. Luonnontieteellisen tiedekunnan neuvosto on yliopiston suurin. Itse asiassa uutta johtosääntöä muutettiin juuri LuTK:n toiveesta: 8 professoria mahdollistaa sen, että kaikilla kahdeksalla laitoksella on professoriedustaja neuvostossa. Neuvosto kuitenkin valitaan vaaleilla, joten tätä ei voi taata.
Ehdokasasettelu tiedekuntien ja yliopistokollegion vaaleissa tapahtuu 15.9. - 29.9. välisenä aikana.
Rehtori nimittää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaani tulee tdk-neuvoston jäseneksi vaikkei häntä olisi vaaleilla valittukaan.
Tiedekunnassa on kaksi varadekaania (tutkimus ja koulutus). Dekaani valmistelee varadekaanien nimityksen tdk-neuvostoa kuultuaan ja rehtori nimittää varadekaanit dekaanin esityksestä. Varadekaanien ei tarvitse olla tdk-neuvoston jäseniä eivätkä he myöskään tule äänivaltaisiksi jäseniksi (todennäköisesti istuvat kokouksissa kuitenkin).
Tiedekunnan nykyisiä koulutus- ja tutkimusneuvostoja ei ole mainittu yliopiston johtosäännössä, mutta ne on mainittu yliopiston laatukäsikirjassa (tosin toisilla nimillä). Ne siis tulevat jatkamaan ja ilmeisesti varadekaanin johdossa. Nämä ovat dekaanin nimittämiä elimiä, eivät siis vaaleilla valittuja.
Laitoksen johtajan nimeää dekaani laitosta kuultuaan. Johtosäännössä ei ole selvää määrittelyä miten laitosta kuullaan. On kuitenkin esitetty näkemys, että nykyinen laitosneuvosto ei ole sopiva kuultava eikä uutta laitosneuvostoa vielä ole.
Laitoksella voi olla enintään kaksi varajohtajaa, jotka nimittää dekaani laitoksen johtajan esityksestä.
AVOIMET ASIAT: LAITOSTEN ORGANISOITUMINEN JA HALLINTO
Tähän saakka kaikki on selvää ja päätetty. Sen sijaan päättämättä on edelleen laitoksen hallinto: onko laitosneuvostoja ja jos on, kuinka suuria ne ovat. Laitosneuvostojen koosta päättää uusi 15.10. valittava tiedekuntaneuvosto. Tämän takia mahdolliset laitosneuvostovaalit tai vaalikokoukset voidaan järjestää vasta tdk-neuvoston päätöksen jälkeen ja uudet neuvostot voivat aloittaa vasta vuonna 2010. Koska asiasta päättää uusi tdk-neuvosto, emme voi vielä tietää millainen päätös tulee olemaan. Nykyinen tdk-neuvosto kuitenkin keskustelee asiasta tiistaina 15.9. Tässä vaiheessa siis laitoksen ja yksittäisten ihmisten mielipiteillä vielä on merkitystä ja päätöksiin voi vaikuttaa (siksi tämä viesti).
Yleinen trendi, ns. "ajan henki", on ollut pyrkimys kohti pienempiä hallintoelimiä ja myös laitosneuvostoja on esitetty pienennettäväksi. Oleellinen kynnys on siinä, ovatko kaikki laitoksen professorit laitosneuvoston jäseniä vai ainoastaan jotkut valitut. Keskiryhmien ja opiskelijoiden lukumäärä valitaan niin että professoreilla ei ole enemmistöä laitosneuvostossa. Biologian laitosneuvosto on tiedekunnan suurimpia. Perusvaihtoehdot ovat: 1) laitosneuvosto on nykyisen kokoinen. 2) laitosneuvostossa on 4-5 professoria ja muista ryhmistä niin ettei professoreilla ole enemmistöä.
On vaikea ennakoida tulevan (tai edes nykyisen) tdk-neuvoston ratkaisua: Se saattaa antaa laitoksille vapauden päättää tulevan laitosneuvoston koosta tai se saattaa antaa tiukat rajat enimmäiskoosta.
Laitosneuvosto on valittava vaaleilla. Kyseeseen tulee kuitenkin myös vaalikokous eli lippuäänestystä ei tarvita. Johtosääntö ei tässä ole yksiselitteinen, mutta ilmeisesti lopulta tdk-neuvosto vahvistaa laitosneuvoston koostumuksen tai jopa lopulta nimittää laitosneuvoston.
Pientä laitosneuvostoa on perusteltu sillä, että se on strategiseen päätöksentekoon ja keskusteluun pystyvä elin, joka todella voisi myös päättää suurista asioista. Suurta neuvostoa on pidetty enemmänkin keskustelukerhona,
Suurta laitosneuvostoa on perusteltu sillä, että se sallii suuren joukon osallistua päätöksen tekoon sen sijaan että päätökset tehtäisiin kabinettien salakähmäisessä hämärässä.
Itse pystytte varmaan löytämään perustelut omalle kannallanne.
Johtosääntö ei sano paljonkaan laitosneuvostojen tehtävistä. Ainoa selvä määräys on, että johtajan on annettava laitosneuvostolle (jos se on) selonteko tdk-neuvoston ja dekaanin toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevista päätöksistä ja näiden toteutumisesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmista tehtävistä ja vastuista. Lisäksi johtaja voi antaa minkä tahansa toimivaltaansa kuuluvan asian laitosneuvoston päätettäväksi.
Laitosneuvoston lisäksi laitokselle jäävät tutkimus- ja koulutusneuvostot (jollain toisella nimellä). Nämä ovat johtajan nimittämiä elimiä. Näiden olemassaolosta ja tehtävistä säätävät laatutyön ohjeet ja tiedekuntaneuvosto.
Tiedekunnan epävirallinen johtoryhmä (laitosjohtajat, dekaani, varadekaanit) on ottanut kannan, jonka mukaan tutkimus- ja koulutusneuvostot ovat valmistelevia elimiä, joilla ei pidä olla suoraa päätösvaltaa. Tämä tarkoittaa, että opinnäytetyöt (gradut) on edelleenkin arvioitava laitosneuvostossa eikä tehtävää voi delegoida esim. koulutusneuvostolle. Tämä siis tarkoittaa, että laitosneuvoston on kokoonnuttava ainakin yhtä usein kuin nykyisin.
Tässä siis taustaa syksyn keskusteluun. Laitostason yläpuolella hallintomalli on jo päätetty, mutta edustajat ovat vielä valitsematta (vaalit 15.10.). Laitostasolla taas päätökset ovat vielä tekemättä. Päätöksiin voi siis vielä vaikuttaa ja keskustelu on syytä aloittaa. (Tietysti keskustella voi päätösten jälkeenkin, mutta silloin jäljellä on vain terapeuttinen merkitys -- sitä mitenkään vähättelemättä.)
terv. Jari Oksanen