Tutkimusryhmä FAQ =============
Laitoksen organisoituminen tutkimusryhmiin on herättänyt hämmennystä. Tässä viestissä pyrin vastaamaan kysymyksiin, joita minulle on sadellut.
1. Miksi tutkimusryhmät on perustettu?
Tiedekunnan tulosneuvottelussa rehtorin ja yliopiston johdon kanssa sovittiin, että luonnontieteellinen tiedekunta tekee tutkimusyrhmäanalyysin. Tämä tehdään koko tiedekunnassa ja biologian laitos on yksi kahdeksasta laitoksesta, jota tutkimusryhmiin jako koskee. Aloite tutkimusryhmiin jaosta on siis tullut tiedekunnalta eikä ole laitoksen oma. Dekaani on velvoittanut minut aloittamaan tutkimusryhmäanalyysin ja myöhemmin valittava varadekaani tekee analyysin loppuun.
2. Miksi tutkimusryhmät ovat sen kokoisia kuin ovat?
Alustavassa keskustelussa biokemian laitos esitti noin 20 tutkimusryhmää ja budjettirahoitukseltaan paljon suurempi fysiikan laitos alle 10 ryhmää. Biokemian laitoksen jako osoittautui vertailussa aivan liian pienipiirteiseksi tiedekunnan analyysiin. Malliksi valittiin fysiikan laitoksen tutkimusryhmämalli. Fysiikan laitoksen tutkimusryhmät ovat nähtävissä fysiikan laitoksen verkkosivuilla. Yleisenä periaatteena on, että kussakin tutkimusryhmässä on yksi tai kaksi professoria sekä muu henkilökunta, joka palvelee tutkimusryhmän toimintaa (poikkeuksiakin on). Suurilla laitoksilla (kuten biologia ja fysiikka) on enimmillään kymmenkunta tutkimusryhmää. RAEssa kaikkia tiedekunnan laitoksia moitittiin hajanaisuudesta ja liian suuresta tutkimusryhmien määrästä ja valitsemalla fysiikan malli haluttiin myös opastaa laitoksia kohti suurempia julkisia tutkimusryhmiä.
3. Saanko tehdä omaa tutkimusta vai rajoitetaanko tutkimuksen vapautta?
Tutkimusryhmät on tarkoitettu väljiksi kokonaisuuksiksi. Ryhmän jäsenillä ajatellaan olevan samansuuntaisia tutkimusintressejä. Ryhmät eivät rajoita jäsentensä tutkimuksen vapautta. Ryhmään kuuluminen ei tarkoita, että kaikki tutkimus kulkee "johtajan" alaisuudessa. Ryhmässä voi olla useita itsenäisiä alaryhmiä, joilla on omat tutkimusintressit ja oma tutkimusrahoitus. Kyseessä on väljä ja paljon epämuodollisempi organisaatio kuin laitos tai oppiaine.
4. Mitä teen jos olen mielestäni väärässä ryhmässä?
Jos sinusta tuntuu että olet väärässä ryhmässä niin olet väärässä ryhmässä. Siirry oikeaa ryhmään. Sinun ei tarvitse perustella asiaa kenellekään vaan ainoastaan ilmoittaa tosiseikka. Sinun on kuitenkin sovittava sen ryhmän kanssa, johon siirryt. Kohteliasta on myös ilmoittaa ryhmälle, josta siirrty. Oma valintasi on, oletko kohtelias. Laitoksen johtaja Seppo Saarela pitää kirjaa tutkimusryhmistä, joten siirroista on ilmoitettava hänelle.
5. Voinko ilmoittaa perustavani oman ryhmän?
Kyllä. Sinun on vain sovittava niiden henkilöiden kanssa, jotka tulevat muodostettavan ryhmän jäseniksi. Ryhmät on ilmoitettava laitoksen johtajalla, joka pitää ryhmistä kirjaa.
6. Voinko jäädä ryhmien ulkopuolelle?
Periaatteessa kyllä. Ryhmien ulkopuolelle jääminen on ymmärrettävää mikäli toimenkuva on painottunut muuhun kuin tutkimukseen (museoiden, puutarhan tai muiden kokoelmien ylläpito, raskas opetustaakka). Tutkimus- tai opetustehtävissä oleva henkilö yleensä kuuluu johonkin ryhmään tai muodostaa oman ryhmän.
7. Miksi nimeni ei ole missään ryhmässä?
Ensimmäisessä vaiheessa tiedekuntaa kiinnostaa budjettirahoitettu henkilökunta. Perusluettelona on ollut tiedekunnan VPJ:n budjettirahoitteinen henkilöstö, joka on paloiteltu laitoksittain. Laitoksella on saatetttu lisätä joitain nimiä VPJ-listaan, mutta systemaattisesti tämä tapahtuu vasta myöhemmin. Tiedekunnan VPJ-listassa on joitain anomalioita. Ne voi korjata ilmoittamalla asiasta.
8. Monopolisoidaanko laboratoriohenkilökunta yhdelle ryhmälle?
Ei. Laboratoriohenkilökunnan ja teknisen henkilökunnan ryhmille antama tuki on laitoksen budjettivaroin kustantamaa toimintaa, joka auttaa kaikkia ryhmiä. Alustavissa listoissa tukihenkilökuntaa on saatettu merkitä tietyille ryhmille, mikäli se on historiallisesti tukenut enimmäkseen kyseistä ryhmää. Tiedekuntaa kiinnostaa myös teknisen henkilökunnan toteutunut tuen kohdentaminen, mutta tämä ei tarkoita että ryhmällä olisi yksinoikeus tiettyyn tukeen. Tukihenkilöstön työn kohdentamista koko tiedekunnassa selvittää dekaani; tämän selvityksen piiriin se ei kuulu muuten kuin historiallisen toteuman puolesta.
9. Miksi kurssi X puuttuu ryhmäjaosta?
Kurssilistaukset alustavassa ryhmäjaossa eivät itse asiassa ole ryhmäjakoon kuuluva asia. Ne ovat mukana vain muistuttamasa, että ryhmäjako ei muuta opetusta. Alustavassa listauksesa on vain lueteltu nykyisiä kursseja muistuttaamaan, että ne tulevat jatkumaan edelleenkin ryhmäjaosta huolimatta. Pelkkä ilmoitus puuttuvasta kurssista riittää: perusteluja tai selvityksiä ei tarvita. Kärsivällisyyttä.
10. Mitä tapahtuu yhteisille kursseille?
Ei mitään. Ne jatkuvat kuten ennenkin. Meillä on jo nytkin oppiaineitten yhteisiä kursseja. Ryhmät ovat kevyempiä organisaatioita kuin oppiaineet ja normaalitilanne on, että monet tai useimmat kurssit ovat ryhmien välisiä.
11. Minusta tämä on idioottimainen uudistus!
Et ole ainoa. Jos se lohduttaa.
12. Why this message is not in English?
Because it is Sunday, and writing this is a voluntary project on my free time, and this is a long message, and I do not know what are things like "tulosneuvottelu" and "VPJ" in English. Would I do that as my paid job, I'd try manage, but now I could take a bath instead. This document is written under a Creative Commons licence, and any person can volunteer to translate this to any other language. However, here is an "executive summary": nothing to worry, just some renaming of existing structures of research groups is going on as a project of the Faculty of Natural Sciences (incl. Mathematics and Computer Science).
Jari Oksanen