Antakaa vastauksenne minulle, niin välitän tiedot eteenpäin.

X-Sender: rvakkuri@cc.oulu.fi (Unverified) X-Mailer: QUALCOMM Windows Eudora Version 6.1.2.0 Date: Thu, 16 Dec 2004 14:20:42 +0200 To: Sami.Mikonheimo@oulu.fi, Kai.Niemela@oulu.fi, Juhani.Itamies@oulu.fi, Keijo.Nuutinen@oulu.fi, Leena.Pussinen@oulu.fi, Heikki.Keranen@oulu.fi, Markku.Koiranen@oulu.fi, Jarmo.Rusanen@oulu.fi, Pekka.Hulkkonen@oulu.fi From: Raine Vakkuri Raine.Vakkuri@oulu.fi Subject: paikkatieto-ohjelmistojen käytön raportti v. 2004 X-MIME-Autoconverted: from quoted-printable to 8bit by cc.oulu.fi id iBGCIpQp024888

OULUN YLIOPISTON PAIKKATIETOHJELMISTOJEN KÄYTÖN RAPORTTI VUODELTA 2004

Opetusministeriöä varten on taas kerättävä paikkatieto-ohjelmistojen käytön raportti. Pirjo-Leena Forsström CSC:ltä koostaa korkeakouluilta saaduista raporteista yhteenvedon.

Raportin tulee siis sisältää tiedot julkaisuista, projekteista, kursseista ja opinnäytteistä joissa ohjelmistoja on hyödynnetty.

PaTO-hankkeelle koetetaan saada CSC:n kautta lisärahoitusta ensi vuodelle. Lisensseille ja ohjelmille on ollut lisätoiveita, ja voi olla että Akatemian Infrahankkeen kautta saatavien aineistojen ympäristö vaatii käyttöliittymäsuunnittelua yms.

Oheisena Oulun yliopiston vuoden 2003 raportti.

Pyydän lähettämään tietonne 15.1.2005 mennessä

• terv. Raine Vakkuri, ATK-keskus

---

OULUN YLIOPISTON PAIKKATIETO-OHJELMISTOJEN KÄYTÖN RAPORTTI VUODELTA 2003 (”PaTO-RAPORTTI 2003”)

Koonnut 16.1.2004 Raine Vakkuri, Oulun yliopisto, ATK-keskus

Arkkitehtuurin osasto

Sami Mikonheimo:

Arkkitehtuurin osastolla MapInfoa on käytetty havainnekuvien tuottamiseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa. MapInfo on ollut käytössä sitä opettavalla henkilöllä sekä arkkitehtuurin osaston mikroluokassa.

Arkkitehtuurin osastolla pidettiin v. 2001 ensimmäinen Mapinfo-kurssi. Sen jälkeen Mapinfoa on opetettu vuosittain yhdyskuntasuunnitteluun suuntautuneille arkkitehtiopiskelijoille. Vuonna 2003 on pidetty myös vastaava kurssi. Lisäksi yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä diblomitöissä on v. 2003 käytetty Mapinfoa.

Bilogian laitos

Kai Niemelä:

Mapinfoa asennettiin v. 2003 aikana lisää muutamia kappaleita tutkijoiden käyttöön. MapInfoa on asennettuna v. 2003 biologian laitoksella n. 20 koneelle. Kasvimuseo on käyttänyt MapInfoa tutkimusaineiston kartografiseen havainnollistamiseen ja tarvittavien pohjakarttojen tekoon. Ohjelmaa on käytetty kasvimateriaalin levinneisyyskarttojen havainnollistamiseen ja esim. uhanalaisten kasvien paikkatiedon esittämiseen.

Oulungan biologinen asema käyttää MapInfoa myös tutkimustarkoituksiin.

Kiinnostus MapInfon käyttöön on Biologian laitoksella edelleen kasvanut.

Juhani Itämies:

Biologian laitoksen eläinmuseo on käyttänyt edelleen v. 2003 MapInfoa tietokannoissa olevien eläintieteellisten aineistojen graafiseen esittämiseen. Kolme tutkijaa on käyttänyt v. 2003 MapInfoa, joista kaksi hyvinkin paljon. Eläinmuseolle on tehty yksi pro gradu, jossa on käytetty paljon Mapinfoa. Lisäksi on tehty ja yksi julkaisu, jossa on käytetty Mapinfoa: Panu Välimäki & Juhani Itämies 2003: Migration of the clouded Apollo butterfly Parnassius mnemosyne in a network of suitable habitats - effects of patch characteristics. -Ecography 26: 679-691.

Geotieteiden laitos

Keijo Nuutinen:

Paikkatieto-ohjelmien käyttö on jokapäiväistä rutiinia Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksella. Pääasiallinen ohjelmisto, jota käytetään on ArcGis sisältäen ohjelmat Arc/Info, ArcMap sekä ArcView. Laitoksella käytetään edellämainittujen lisäksi MapInfo-ohjelmistoa. Kuvankäsittelytehtävissä ja paikkatieto-ohjelmistojen tukena laitoksella käytetään ERMapper-ohjelmistoa.

Paikkatieto-ohjelmilla tapahtuvaa opetusta annetaan sekä peruskursseilla että syventävillä ja ainetasoisilla kursseilla. Ohjelmistot ovat periaatteessa koko henkilökunnan käytettävissä ja kesällä 2003 perustetun atk-luokan ansiosta myös opiskelijat pääsevät entistä helpommin käyttämään paikkatieto-ohjelmistoja omissa tutkimushankkeissaan.

Humanistinen tiedekunta

Leena Pussinen:

Humanistinen tiedekunta on käyttänyt edelleen v. 2003 MapInfoa teemakarttojen tuottamisen opiskelussa. MapInfo on ollut asennettuna HuTK:n mikroluokkaan palvelinasennuksena. Arkeologian laboratorio on käyttänyt Mapinfoa laajemmasti sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Myös suomen ja saamenkielen ja logopedian laitos on käyttänyt Mapinfoa mm. suomen kielen murteiden teemakarttamuotoiseen esittämiseen.

Kajaanin kehittämiskeskus

Heikki Keränen:

Kajaanin kehittämiskeskuksen (vuoden 2004 alusta alkaen Kajaanin yliopistokeskus) Aikuiskoulutus- ja aluekehitysyksikön keskeinen painopistealue on aluekehitys ja maaseudun kehittäminen. Yksikössä tehdään alueellisia analyysejä ja ennusteita, joissa useimmiten yhtenä keskeisenä työkaluna on alueelliset tilastoaineistot ja niiden analysointi paikkatieto-ohjelmilla.

Aikuiskoulutus- ja aluekehitysyksikössä on ollut kuluvana vuonna (2003) ollut käytössä Mapinfo Professional versio 7.0. Ohjelma on asennettuna sekä yksittäisille työasemille noin 5 kpl että digitaalisen median erikoisluokan kaikkiin 21 koneeseen. Lisäksi muutamiin työasemiin on asennettu Mapinfon ohjelmointityökalu MapBasic 5.5. Yhdellä työasemalla on lisäksi ollut käytössä Mapinfon päällä toimiva RouteView Pro reitinsuunnittelu/ etäisyysanalyysi ohjelma. Viimeksi mainittu ei ole campuslisenssin piirissä.

Projektit

Kuluneen vuoden aikana Mapinfo on ollut keskeinen työkalu kahdessa paikkatietoaineistoihin perustuvassa hankkeessa.

Palvelujen saavutettavuus maaseudulla (päättynyt, tuottanut julkaisun, katso jäljempänä)

Maaseudun aluerakenteen muutos paikkatietojen valossa (käynnissä)

Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa on hyödynnetty 1x1 km2 ruutuaineistoa koko maan osalta (väestö, työpaikat). Ensimmäisessä hankkeessa keskeinen aineisto on ollut myös koko maan kattava vektorimuotoinen Suomen tiestö -aineisto (Genimap Oy), joka mahdollistaa tieverkon kautta tapahtuvat etäisyys/saavutettavuusanalyysit. Hankkeessa paikannetiin kaikki suomen maaseudun kyläkaupat (yritysrekisteri aineisto) Mapinfon osoitepaikannuksen avulla ja laskettiin maaseutuasutuksen (maaseudun asutut km2 -ruudut) etäisyys lähimpään kauppaan.

Edellä mainittujen kahden projektin lisäksi Mapinfo ohjelmaa on käytetty pienemmässä määrin lukuisissa muissa hankkeissa. Esim. alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) arviointihankkeessa tarkasteltiin hankkeiden sijoittumista maaseutu-taajama ulottuvuudella paikantamalla hankkeet osoitetietojen perusteella.

Julkaisut

Palvelujen saavutettavuus maaseudulla ­ hanke on tuottanut julkaisun, joka on julkaistu Kajaanin kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa:

Keränen, Heikki (2003). Palvelujen saavutettavuus maaseudulla. REDEC Kajaani, Working Papers 44. 51 s. Oulun yliopistopaino, Oulu.

Myös palvelujen saavutettavuus maaseudulla ­hankkeesta tulee julkaisu samaan julkaisusarjaan tai uuteen perustettavaan Kajaanin yliopistokeskuksen julkaisusarjaan vuoden 2004 aikana.

Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Markku Koiranen:

Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos on käyttänyt MapInfoa kansanterveystieteen tutkimuksessa maantieteelliseen mallinnukseen. Vuonna 2003 MapInfoa on käytetty mm. Lapin terveyskatsaus-projektissa alueellisen tutkimusaineiston kartografiseen esittämiseen.

Maantieteen laitos

Pekka Hulkkonen:

äGIS-ohjelmistojen käyttö on erittäin keskeisessä ja tärkeässä asemassa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Tutkijapuolella MapInfoa käyttää karkeasti laskettuna noin 30 henkilöä ja sen rinnalla ArcInfoa tai GISiä vajaat 10 henkilöä. Myös Er-Mapperia ja Erdasia käytetään hyvin laajalti eri tutkimusprojekteissa. Useiden kurssien harjoitukset ja tutkimusprojektien metodinen puoli perustuu monelta osin juuri paikkatiedon sovellusten ja teorian monipuoliseen hallintaan. Tarpeellisia ohjelmistoja on melko laaja kirjo, joita maantieteilijä voi soveltaa useilla työelämän eri aloilla. Nykypäivänä paikkatiedon sovellusten hallinnalla onkin merkittävä roolimaantieteilijän työllistymisprosessissa.

Maantieteen laitoksen opetuksessa monia GIS-ohjelmistoja hyödynnetään laajalti. Varsinaisia GIS-kursseja laitoksella on 12-14 opintoviikon verran (GIS-perusteet ja kartografia 3 ov, GIS ja kvantitatiiviset menetelmät 5 ov ja syventävien opintojen kurssit 4-6 ov. Integroituna muuhun laitoksen opetukseen GIS-ohjelmistoja käytetään jo suurella osaa kursseista aina perusopintojen atk-harjoituksista syventävien kurssien metodiikkaharjoituksiin! Näiden yhteenlaskettu opintoviikkomäärä on useita kymmeniä suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Lisäksi näiden ohjelmistojen hallinta on tärkeä osa opinnäytteiden tekoa. Viime vuosina opetusta on annettu jokaiseen viiteen yliopiston tiedekuntaan yhteensä noin 20 laitoksen opiskelijalle. Pelkästään GIS-perusteet ja kartografiakurssilla on vuosittain ollut 60 - 80 opiskelijaa ja lisäksi ylimääräisiä ryhmiä on järjestetty avoimen yliopiston GIS-opetuksen tarpeisiin,sekä yliopiston ulkopuolisille tahoille, esim. tilastokeskukselle.

Tärkeimmät GIS-ohjelmistot Oulun ylipiston maantieteen laitoksella ovat nykyään: ArcGIS 8.3 (sisältäen mm. ArcInfon ja ArcMapin), MapInfo 7.0 Professional, Erdas 8.6 ja RSohjelmista Er-Mapper 6.3. Pelkästään ArcGIS/Info-ohjelmistoa käytetään vähintäänkin kolmella kurssilla (aineopinnot/syventävät opinnot), joiden yhteenlaskettu opintoviikkomäärä on 15 - 20 opintoviikkoa riippuen suuntautumisvaihtoehdosta. Useissa opinnäytteissä kartografiset sovellukset ovat olleet myös vahvasti esillä joko menetelmänä tai muulla tavoin. Maankäytön tutkimuksen ilmakuva- ja satelliittikuvatulkinnassa keskeinen työkalu on ollut Er-Mapper.

Yhteenvetona maantieteen laitoksen osalta voidaan siis todeta, että em. GIS-ohjelmistojen käyttö on juurtunut tärkeäksi osaksi opetusta ja tutkimusta. Se on oleellinen apuväline sekä menetelmällinen työkalu nykypäivän maantieteilijälle. Lisäksi GISin käytöllä on merkittävä työllistävä vaikutus maantieteestä valmistuville ja tulevaisuudessa vielä entistäkin suurempi. Suomessa toimiikin alaan liittyviä yrityksiä jo useita kymmeniä. Paikkatietoon liittyvien GIS-ohjelmistojen nykyisen kaltainen saatavuus ja tärkeys on aivan ilmeinen Oulun yliopiston maantieteen laitokselle.

Julkaisuja:

1. Rusanen, Jarmo (2003). Paikkatietojen hyödyntäminen kuntasektorilla.

Xcity käyttäjäpäivät 2003. 16-20. 2. Muilu, Toivo & Jarmo Rusanen (2003). Rural young people in regional development - the case of Finland in 1970-2000. Journal of Rural Studies 19 (2003) 295-307. 3. Kauppila Pekka & Jarmo Rusanen (2003). GIS - uusi näkökulma matkailukeskusten tutkimiseen. Muuttuva matkailu 3/2003, 22-27. 4. Autio Jyrki, Heikkinen Olavi, Tuovinen Mervi (2003). Forest- projekti, The Holocene 13:6. 829-838. 5. Autio Jyrki, Riipinen Mari, Räsänen Satu, Saarinen Jarkko, Tuovinen Mervi. The PINE- projekti (2003). 6. Burkhard, Benjamin, Kumpula, Timo, & Muller, Felix (2003). Landscape Assessment for a Sustainable Reindeer Husbandry in Northern Scandinavia. Eds. F. Muller, W. Kepner & C. Caesar: Landscape Sciences for Environmental Assesment, Proceedings from a CCMS Pilot Study Meeting at Salzau Castle, Germany. Ecosys - Betreige zur Ökosystemforschungs 10:116-124. 7. Kumpula, Timo, Colpaert, Alfred & Angela Manderscheid (2003). Kaukokartoitus laiduntutkimuksessa Itä-Tiibetin ylängöllä. Terra 115: 3, 149-161 8. Kumpula, Timo (2003). Very high resolution remote sensing data in reindeer pasture inventory and management. Challenges of modernity for reindeer management (RENMAN) Final symposium Arctic Centre, Rovaniemi, Finland 27-28 November 2003. 9. Kumpula, Timo (2003). Does high resolution remote sensing bring new aspects to reindeer pasture research Rangifer Report 7. The 11th Arctic Ungulate Conference, Saariselkä, Finland. 10. Kumpula, Timo (2003). Remote sensing in inventory of high altitude pastures of the eastern Tibetan Plateau. Arctic - Alpine, Ecosystems and people in a changing environment. Polar environmental centre, Tromsö, Norway, 24 February- 1 March 2003. 11. Kumpula, Timo (2003). Very high resolution remote sensing data in reindeer pasture inventory and management. Challenges of modernity for reindeer management (RENMAN) Final symposium Arctic Centre, Rovaniemi, Finland 27-28 November 2003. 12. Valta-Hulkkonen, Kirsi, Pellikka, Petri, Tanskanen, Heikki, Ustinov, Arto & Olavi Sandman (2003). Digital false colour aerial photographs for discrimination of aquatic macrophyte species. Aquatic Botany 75, 71-88. 13. Valta-Hulkkonen, Kirsi, Partanen, Sari & Antti Kanninen (2003). Remote sensing as a tool in the aquatic macrophyte mapping of a eutrophic lake: a comparison between visual and digital classification. Proceedings of the 9th Scandinavian research conference on geographic information science, 4.-6.6.2003, Espoo, Finland, p. 79-70. 14. Heinonen, P., Pietiläinen, O.-P., Airaksinen, O., Haapala, A., Hammar, T., Hämäläinen, H., Kanninen, A., Karttunen, K., Leka, J., Lepistö, L., Luotonen, H., Manninen, P., Niinioja, R., Pilke, A., Rissanen, J., Sandman, O., Servomaa, K., Sojakka, P., Tolonen, K. T., Ustinov, A., Valta-Hulkkonen, K. & H. Vuoristo (2003). A preliminary schematic procedure for the assessment of the ecological status of lakes. TemaNord 2003: 547, 86-90. 15. Valta-Hulkkonen, Kirsi, Kanninen, Antti, Ilvonen, Riitta & Sari Partanen (2003). Remote sensing as a tool in the aquatic macrophyte mapping. TemaNord 2003: 547, 103-107. 16. Kanninen, Antti, Leka, Jarkko, Vallinkoski, Veli-Matti & Riitta Ilvonen. Aerial photograph interpretation and field surveys of aquatic macrophytes in assessing the ecological status of small boreal lakes ­ preliminary results. TemaNord 2003: 547, 123-126. 17. Leka, Jarkko, Valta-Hulkkonen, Kirsi, Kanninen, Antti, Partanen, Sari, Hellsten, Seppo, Ustinov, Arto, Ilvonen, Riitta & Outi Airaksinen (2003). Vesimakrofyytit järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi ­projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. 96 s. 18. Valta-Hulkkonen, Kirsi & Jyrki Autio (toim.) (2003). Pohjoisen luonnon tutkimus 2003. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen opetusmoniste 34. 48 s. 19. Anttonen Marja. Talvilaidunten tilan muutokset poronhoitoalueen pohjoisimmassa osassa: laidunten tilan seurantamenetelmän arviointi ja ensimmäiset tulokset". Julkaistaan alkuvuodesta 2004. 20. Mikkola Jarno (2003).Kaukokartoituspalapeli ­ luotettavia porolaidunkarttoja satelliittikuvista. Oral presentation in Poropäivät 2003, Inari, Finland, 24-25 April 2003. Abstract published in Riistantutkimuksen tiedote 185, p. 21. 21. Mikkola Jarno (2003). Kaukokartoituspalapeli ­ luotettavia porolaidunkarttoja satelliittikuvista. Poromies (in press). 22. Mikkola Jarno (2003). Calibration of Landsat images for remote sensing based reindeer pasture mapping and change detection. Poster presentation in The 11th Arctic Ungulate Conference, Saariselkä, Finland, 24-28 August 2003. Abstract published in Rangifer Report 7/2003, p. 28. 23. Mikkola Jarno (2003). Globus GIS ­ paikkatietojärjestelmä lukiolaisen ulottuvilla. Positio 3/2003 p. 23. 24. Mikkola Jarno (2003). Landsat-kuvien kalibrointi porolaiduntutkimusta varten. Oral presentation in Maantieteen päivät 2003, Tampere, Finland 7-8 November 2003. 25. Mikkola Jarno, Virve Väisänen, Marja Anttonen, Marja Mönkkönen, Alfred Colpaert, Jouko Kumpula, Mauri Nieminen & Olavi Heikkinen (2003). One area, many users ­ reindeer husbandry and other use of natural resources in Finnish Lapland. Poster presentation in The 11th Arctic Ungulate. Conference, Saariselkä, Finland, 24-28 August 2003. Abstract published in Rangifer Report 7/2003, p. 28. 26. Colpaert, Alfred Parameterisation and calibration of a grid based distributed hydrological model. - NGP Yearbook 2002. Ed. by J. Ridanpää & K. Valta-Hulkkonen. Nordia Geographical Publications vol. 31, nro 1. 2003. s. 77-84. 27. Colpaert, Alfred; Kumpula, J. & Nieminen, M. Reindeer pasture biomass assessment using satellite remote sensing. -Arctic, Journal of the Arctic Institute of North America, 2003, vol. 56, nro 2, s. 147-158. 28.Kumpula, J.; Colpaert, Alfred & Nieminen, M. Satelliitti paikantaa poron. - Tietoyhteys, 2003, nro 3, s. 14-15. 29. Kumpula, J.; Colpaert, Alfred; Nieminen, M. Satellite positioning of reindeer. - CSC News, 2003, nro September, s. 12-13. 30. Oivo, Markku; Bendas, Dan; Colpaert, Alfred; Jaako, N.; Kuvaja, Pasi; Laine, Kari; Marjoniemi, K.; Myllyaho, Mauri; Rusanen, Jarmo; Saari, E. & Similä, Jouni Mobile environmental information systems. - National Institute of Science and Techology Policy, 2003, s. 1-5. http://www.nistep.go.jp. 31. Oivo, Markku; Bendas, Dan; Colpaert, Alfred; Jaako, Niina; Kuvaja, Pasi; Laine, Kari; Marjoniemi, K.; Myllyaho, Mauri; Rusanen, Jarmo; Saari, Esko & Similä, Jouni Mobile environmental information systems. - First International ICSC symposium on information technologies in environmental engineering ITEE'2003, Gdansk University of Technology, Poland, June 24-June 27, 2003. ICSC-NAISO Academic Press 2003. s. 1-7.

Projekteja:

EU-rahoitteinen, Life Vuoksi ­ ranta-alueiden merkitys optimaalisen seurantaohjelman osana ja paikallisten asukkaiden rooli ympäristön hoitajina (LIFE00ENV/FIN/649) (Kirsi Valta-Hulkkonen, Riitta Ilvonen, Olavi Heikkinen).

MINNE-projekti(Mobile Environmental Information Systems and Services), mobiilisovellusprototyyppi, jonka Case-kohteena on Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Harri Antikainen.

EU-rahoitteinen, PINE - Predicting Impacts on Natural Ecotones (EVK2-CT-2002-00136) (Riitta Ilvonen).

MMM:n rahoittama, Vesikasvillisuuden digitaalisen ilmakuvatulkinnan käyttö järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa (Riitta Ilvonen).

Opinnäytetöitä:

Henriksson, Riikka Ilmavoimien paikkatiedon metadata. 2003. 53 s. Jaako, Niina Paikannukseen perustuvat palvelut (LBS): esimerkkinä Minne-projekti. 2003. 69, 20 s.

Kirjoitusvaiheessa ovat:

Autio Jyrki, Altitudinaalisen metsänrajan sijaintia säätelevät tekijät (väitöstyö). Anttonen Marja, Porolaidunten kaukokartoittaminen (Gradu).

Lisäksi useissa graduissa käytettiin paikkatieto-ohjelmistoja, mutta ei merkittävissä määrin.

************************************* Kai Niemelä Oulun yliopisto Biologian laitos PL3000 90014 Oulun yliopisto puh. 08-5531498, 040-5370720 sähköposti kai.niemela at oulu.fi