No niin,
Kävimme TTYY:n pj Siinan kanssa läpi hankalasti hahmottuvia lauseita,
johdonmukaisempaa järjestystä ja hiukan asiapuoltakin. Katselkaahan läpi,
vieläkö jokin pistää silmään.
Olen tavoitettavissa maanantaina vasta myöhään iltapäivällä.
t. Heidi
Tässä teksti (on myös liitteenä):
ARKKITEHDIKSI EI VALMISTU VIIDESSÄ VUODESSA
EU-maiden yhteinen tutkintorakenneuudistus toimeenpannaan Suomessa
syksyllä 2005. Tarkoitus on yhtenäisen pisteytysmenetelmän avulla parantaa
tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja helpottaa näin esimerkiksi
opiskelijavaihtoa sekä työvoiman liikkuvuutta EU-alueen sisällä.
Arkkitehtuurin yliopisto-opinnoista on säädetty EU-direktiivi
(85/384/ETY), joten EU-alueen sisällä tutkinnot ovat jo nyt
vertailtavissa. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuudeksi
on uudistuksessa ehdotettu 300 pistettä eli viittä opintovuotta.
Suomalaisia arkkitehdintutkintoja myöntävien yliopistojen arkkitehtikillat
sekä ylioppilaskunnat pitävät laajuutta riittämättömänä. Arkkitehtuurin
tutkinnolla tarkoitamme tässä kannanotossa yliopistoissa annettavaa
arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoon johtavaa opetusta.
Arkkitehdin tutkinto on tällä hetkellä 180 opintoviikkoa ja keskimääräinen
valmistumisaika noin 10 vuotta (Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen
toimenpideohjelma, OPM, 2003). Arkkitehdin ammatin omaksumiseen vaadittava
henkinen kypsyminen on pitkäaikainen prosessi. Alaan liittyvä työssäkäynti
kuuluu tähän kehitykseen olennaisesti jo opiskeluaikana. Oman alan
työkokemuksen merkityksestä kertoo se, ettei valmistunut arkkitehti saa
virallisesti rekisteröityä ja ottaa vastuulleen merkittäviä
suunnittelutöitä, ellei hänellä ole kahden vuoden työkokemusta. Opintoihin
sisältyvät opintojaksot ovat laajoja kokonaisuuksia, joissa tekijä joutuu
käsittelemään niin teknisiä, taiteellisia kuin yhteiskunnallisiakin
ongelmia. Arkkitehtuurin kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset
arvot ovat suuret. Omaksumalla käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja
kauneuden arvot opiskeluaikanaan arkkitehti voi koko työuransa ajan
vaikuttaa lisäävästi kansallisvarallisuutemme arvoon. (Valtioneuvoston
arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, 1998.) Suomalainen arkkitehtuuri on
saavuttanut kansainvälisesti arvostetun aseman. Myös arkkitehtuurin
opetusta pidetään korkeatasoisena, mistä todisteena on Suomeen pyrkivien
vaihto-opiskelijoiden suuri määrä.
Kyky harjoittaa arkkitehdin ammattia kumpuaa kypsästä elämänkatsomuksesta
ja laajoista opinnoista. Pakollisia opintoja ei voi karsia, ja
nykyiselläänkin tutkinnossa on hyvin vähän valinnaisuutta. Nykyisen
tasoisia arkkitehtiopintoja on mahdotonta sisällyttää 300
opintopisteeseen. Opiskelijoille tulee turvata asianmukaiset
opintososiaaliset etuudet (60 opintotukikuukautta), jottei opiskelun
eteneminen ennestään vaikeutuisi. Mielestämme yliopistoasetuksessa tulee
ottaa huomioon arkkitehtuurin opintoalan erityisluonne myös
tavoitesuoritusaikojen osalta.
Lisätietoja: Heidi Utriainen, heidi.utriainen(a)tut.fi, 044 584 439
--
TTYY
Koposihteeri
Heidi Utriainen
g 044 5844 439
p (03) 3115 2076
e heidi.utriainen(a)tut.fi