Tutkimusryhmä FAQ
=============
Laitoksen organisoituminen tutkimusryhmiin on herättänyt hämmennystä.
Tässä viestissä pyrin vastaamaan kysymyksiin, joita minulle on
sadellut.
1. Miksi tutkimusryhmät on perustettu?
Tiedekunnan tulosneuvottelussa rehtorin ja yliopiston johdon kanssa
sovittiin, että luonnontieteellinen tiedekunta tekee
tutkimusyrhmäanalyysin. Tämä tehdään koko tiedekunnassa ja biologian
laitos on yksi kahdeksasta laitoksesta, jota tutkimusryhmiin jako
koskee. Aloite tutkimusryhmiin jaosta on siis tullut tiedekunnalta
eikä ole laitoksen oma. Dekaani on velvoittanut minut aloittamaan
tutkimusryhmäanalyysin ja myöhemmin valittava varadekaani tekee
analyysin loppuun.
2. Miksi tutkimusryhmät ovat sen kokoisia kuin ovat?
Alustavassa keskustelussa biokemian laitos esitti noin 20
tutkimusryhmää ja budjettirahoitukseltaan paljon suurempi fysiikan
laitos alle 10 ryhmää. Biokemian laitoksen jako osoittautui
vertailussa aivan liian pienipiirteiseksi tiedekunnan analyysiin.
Malliksi valittiin fysiikan laitoksen tutkimusryhmämalli. Fysiikan
laitoksen tutkimusryhmät ovat nähtävissä fysiikan laitoksen
verkkosivuilla. Yleisenä periaatteena on, että kussakin
tutkimusryhmässä on yksi tai kaksi professoria sekä muu henkilökunta,
joka palvelee tutkimusryhmän toimintaa (poikkeuksiakin on). Suurilla
laitoksilla (kuten biologia ja fysiikka) on enimmillään kymmenkunta
tutkimusryhmää. RAEssa kaikkia tiedekunnan laitoksia moitittiin
hajanaisuudesta ja liian suuresta tutkimusryhmien määrästä ja
valitsemalla fysiikan malli haluttiin myös opastaa laitoksia kohti
suurempia julkisia tutkimusryhmiä.
3. Saanko tehdä omaa tutkimusta vai rajoitetaanko tutkimuksen
vapautta?
Tutkimusryhmät on tarkoitettu väljiksi kokonaisuuksiksi. Ryhmän
jäsenillä ajatellaan olevan samansuuntaisia tutkimusintressejä.
Ryhmät eivät rajoita jäsentensä tutkimuksen vapautta. Ryhmään
kuuluminen ei tarkoita, että kaikki tutkimus kulkee "johtajan"
alaisuudessa. Ryhmässä voi olla useita itsenäisiä alaryhmiä, joilla
on omat tutkimusintressit ja oma tutkimusrahoitus. Kyseessä on väljä
ja paljon epämuodollisempi organisaatio kuin laitos tai oppiaine.
4. Mitä teen jos olen mielestäni väärässä ryhmässä?
Jos sinusta tuntuu että olet väärässä ryhmässä niin olet väärässä
ryhmässä. Siirry oikeaa ryhmään. Sinun ei tarvitse perustella asiaa
kenellekään vaan ainoastaan ilmoittaa tosiseikka. Sinun on kuitenkin
sovittava sen ryhmän kanssa, johon siirryt. Kohteliasta on myös
ilmoittaa ryhmälle, josta siirrty. Oma valintasi on, oletko
kohtelias. Laitoksen johtaja Seppo Saarela pitää kirjaa
tutkimusryhmistä, joten siirroista on ilmoitettava hänelle.
5. Voinko ilmoittaa perustavani oman ryhmän?
Kyllä. Sinun on vain sovittava niiden henkilöiden kanssa, jotka
tulevat muodostettavan ryhmän jäseniksi. Ryhmät on ilmoitettava
laitoksen johtajalla, joka pitää ryhmistä kirjaa.
6. Voinko jäädä ryhmien ulkopuolelle?
Periaatteessa kyllä. Ryhmien ulkopuolelle jääminen on ymmärrettävää
mikäli toimenkuva on painottunut muuhun kuin tutkimukseen (museoiden,
puutarhan tai muiden kokoelmien ylläpito, raskas opetustaakka).
Tutkimus- tai opetustehtävissä oleva henkilö yleensä kuuluu johonkin
ryhmään tai muodostaa oman ryhmän.
7. Miksi nimeni ei ole missään ryhmässä?
Ensimmäisessä vaiheessa tiedekuntaa kiinnostaa budjettirahoitettu
henkilökunta. Perusluettelona on ollut tiedekunnan VPJ:n
budjettirahoitteinen henkilöstö, joka on paloiteltu laitoksittain.
Laitoksella on saatetttu lisätä joitain nimiä VPJ-listaan, mutta
systemaattisesti tämä tapahtuu vasta myöhemmin. Tiedekunnan
VPJ-listassa on joitain anomalioita. Ne voi korjata ilmoittamalla
asiasta.
8. Monopolisoidaanko laboratoriohenkilökunta yhdelle ryhmälle?
Ei. Laboratoriohenkilökunnan ja teknisen henkilökunnan ryhmille antama
tuki on laitoksen budjettivaroin kustantamaa toimintaa, joka auttaa
kaikkia ryhmiä. Alustavissa listoissa tukihenkilökuntaa on saatettu
merkitä tietyille ryhmille, mikäli se on historiallisesti tukenut
enimmäkseen kyseistä ryhmää. Tiedekuntaa kiinnostaa myös teknisen
henkilökunnan toteutunut tuen kohdentaminen, mutta tämä ei tarkoita
että ryhmällä olisi yksinoikeus tiettyyn tukeen. Tukihenkilöstön työn
kohdentamista koko tiedekunnassa selvittää dekaani; tämän selvityksen
piiriin se ei kuulu muuten kuin historiallisen toteuman puolesta.
9. Miksi kurssi X puuttuu ryhmäjaosta?
Kurssilistaukset alustavassa ryhmäjaossa eivät itse asiassa ole
ryhmäjakoon kuuluva asia. Ne ovat mukana vain muistuttamasa, että
ryhmäjako ei muuta opetusta. Alustavassa listauksesa on vain lueteltu
nykyisiä kursseja muistuttaamaan, että ne tulevat jatkumaan
edelleenkin ryhmäjaosta huolimatta. Pelkkä ilmoitus puuttuvasta
kurssista riittää: perusteluja tai selvityksiä ei tarvita.
Kärsivällisyyttä.
10. Mitä tapahtuu yhteisille kursseille?
Ei mitään. Ne jatkuvat kuten ennenkin. Meillä on jo nytkin
oppiaineitten yhteisiä kursseja. Ryhmät ovat kevyempiä
organisaatioita kuin oppiaineet ja normaalitilanne on, että monet tai
useimmat kurssit ovat ryhmien välisiä.
11. Minusta tämä on idioottimainen uudistus!
Et ole ainoa. Jos se lohduttaa.
12. Why this message is not in English?
Because it is Sunday, and writing this is a voluntary project on my
free time, and this is a long message, and I do not know what are
things like "tulosneuvottelu" and "VPJ" in English. Would I do that
as my paid job, I'd try manage, but now I could take a bath
instead. This document is written under a Creative Commons licence,
and any person can volunteer to translate this to any other
language. However, here is an "executive summary": nothing to worry,
just some renaming of existing structures of research groups is going
on as a project of the Faculty of Natural Sciences (incl. Mathematics
and Computer Science).
Jari Oksanen